Pieni suuri pelko

18.5.2007 5.57

Jussi Laitinen

Rahapula lopetti meriveden korkeuden ennustamisen. Se voi olla riski Suomenlahden rannikon ydinvoimaloille.

Kaunis Loviisa. Loviisan ydinvoimala pitää pysäyttää, jos meriveden pinta nousee liian korkealle.

Puutteet merenpinnan seurannassa voivat olla turvallisuusriski Loviisan ja Sosnovyj Borin ydinvoimaloissa. Merentutkimuslaitoksen tekemät vedenkorkeusennusteet loppuivat huhtikuussa rahapulan vuoksi.

Kyse on valmiudesta tehdä vedenkorkeusennuste ajoissa, jotta ydinvoimala ehditään pysäyttää ennen kuin vesi yltää esimerkiksi lauhdevesipumppuihin. Tällä hetkellä valmius puuttuu viikonloppuisin ja lomapäivinä.

“Täytyy toivoa, että myrskyt sattuvat virka-aikaan”, Merentutkimuslaitoksen dosentti Jari Haapala sanoo. Hänen mukaansa ennusteiden puuttuminen on selkeä turvallisuusriski.

Merentutkimuslaitos on toistuvasti yrittänyt saada valtiovarainministeriöltä rahaa pysyvään meriveden korkeuden ennustejärjestelmään. Valtion rahoitus loppui viime vuoden alussa, mutta jatkuvaa ennustepalvelua voitiin pitää yllä huhtikuuhun asti yksityishenkilön lahjoituksen turvin. Nyt ennusteita tehdään tarpeen mukaan, mutta vain arkena.

Loviisan ydinvoimalassa koettiin läheltä piti -tilanne ensimmäistä kertaa tammikuun 2005 talvimyrskyssä, kun merenpinta nousi Loviisassa 171 senttiä. Silloin Merentutkimuslaitoksen tutkijat ennustivat tilanteen perjantaina ja jäivät vapaaehtoisesti töihin viikonlopuksi. Varoitus Loviisaan lähti sunnuntaina aamuyöllä, ja se aiheutti voimalassa varautumistilan, joka on ensimmäinen aste voimalan riskiasteikolla.

Voimalan pysäyttämiseen johtava hätätila alkaa, jos vedenpinta nousee 185 senttiä ja tuulen nopeus ylittää 25 metriä sekunnissa. Tyynemmällä säällä raja on 195 senttiä.

Ilmeisesti juuri Loviisan tilanne 2005 säikytti julkisuudelta piilossa pysyvän yksityishenkilön, joka rahoitti vedenkorkeusennusteiden tekemistä vuoden verran.

Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Jorma Sandbergin mielestä merenpinnan nousu ei ole Loviisassa akuutti turvallisuusriski, mutta siihenkin pitää varautua.

“Jos Loviisaan rakennettaisiin uusi voimala, se pitäisi rakentaa korkeammalle.”

Haapalan ja Sandbergin mukaan tilanne on vakavampi Pietarin lähellä sijaitsevan Sosnovyj Borin voimalassa. Siellä kriittinen vesiraja on korkeampi kuin Loviisassa, mutta koska merivesi pakkautuu Suomenlahden pohjukkaan, pinta nousee myrskyssä huomattavasti ylemmäs kuin meillä.

“Suomessa tiedonkulku toimii Merentutkimuslaitoksen, Loviisan ja Säteilyturvakeskuksen välillä, mutta miten on Sosnovyj Borin laita?” Haapala kysyy.   

Ilmastoennusteiden mukaan Suomenlahdelle on luvassa entistä rajumpia myrskyjä. Rajuilmat ovat ydinvoimaloiden kannalta oleellisempia kuin jäätiköiden sulaminen. Tammikuussa 2005 myrsky nosti merivedenpinnan Suomenlahdella ennätyskorkealle, muun muassa Helsingin Kauppatorille. 

Säteilyturvakeskuksen johtoporrasta merenpinnan korkeusvaihtelu ei huolestuta. Pääjohtaja Jukka Laaksosen mielestä ennustejärjestelmän rahoitus ei parantaisi laitosten turvallisuutta.

“Kyseessä ei ole mikään tsunami vaan ilmiö, joka kehittyy hitaasti. Säätä ja merenpintaa seurataan Ilmatieteen laitoksella ja Loviisassa omasta takaa”, Laaksonen toppuuttelee.

Haapala korostaa vedenkorkeuden seurannan sijaan ennusteita, joita tekee vain Merentutkimuslaitos.