Oikeus apuun

11.5.2007 5.57

Kaisa Kumpula

Kuntien päätökset vaikeavammaisille myönnettävistä henkilökohtaisista avustajista ovat riittämättömiä. Hallitus lupailee vihdoin apua.

Imurin varressa. Aulikki Parmala auttaa, kun Eila Tuuttu tarvitsee apua esimerkiksi siivoamisessa.

Uusi hallitus aikoo kehittää vammaisten henkilökohtaisia avustajia koskevaa järjestelmää. Samaa lupasi edellinen hallitus, mutta mitään ei tapahtunut.

Vihreän kansanedustajan Ville Niinistön mukaan kaikilla hallituspuolueilla kuitenkin on nyt yhteistä tahtoa järjestelmän parantamiseen.

”Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmis suunnitelma vaikeavammaisten subjektiivisesta oikeudesta avustajaan. Tämän hallituskauden aikana tavoitteena on ensimmäisen vaiheen toteutus, eli että subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan myönnettäisiin vuoteen 2009 mennessä kaikkein vaikeavammaisimmille. Siihen on varattu rahaa hallitusohjelman budjettikehyksessä 50–60 miljoonaa”, Niinistö sanoo.

Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto Heta:n varapuheenjohtaja Jarmo Tiri toteaa, että asiassa ei saisi enää viivytellä.

”Pitäisi lähteä liikkeelle sieltä missä avun tarve on kaikkein suurin ja kysymys lähestyy sitä, miten ihminen ylipäänsä voi selvitä hengissä. Myös vaikeavammaisten elämässä pitäisi säilyä mielekkyys, arvokkuus ja kyky toteuttaa omien reunaehtojen mukaan elämäänsä”, Tiri sanoo.

Henkilökohtainen avustaja -järjestelmän etuna on se, että vammaiset toimivat itse avustajiensa työnantajina. Ratkaisu takaa heille itsemääräämisoikeuden, he voivat itse määritellä mihin ja milloin apua tarvitsevat ja kuka toimii heidän avustajanaan.

Nykyisen lainsäädännön mukaan kunta määrittelee vammaisen henkilön saaman avun määrän ja sen, miten avustus toteutetaan. Jarmo Tirin mukaan paras ratkaisu olisi, että järjestelmän rahoitusvastuu olisi valtiolla.

Vaikka kyseessä on pieni sektori, työnantaja-ratkaisu tekee siitä monimutkaisen, ja päätökset ovat vaihdelleet kunnasta toiseen.

”On joukko kuntia, jossa ei ole tehty yhtään myönteistä päätöstä henkilökohtaisesta avustajasta. Joissakin kunnissa päätökset taas ovat olleet täysin alimitoitettuja. Keskitettynä ratkaisuna järjestelmä olisi tehokkaampi, taloudellisempi ja jäljeltään oikeudenmukaisempi ja käyttäjäystävällisempi”, sanoo Tiri.

Ongelmana on ollut myös rekrytoinnin vaikeus. Toimialalla ei ole työehtosopimusta ja palkat ovat huonoja. Asiaan liittyy myös työnantajuuteen liittyvä osaaminen, kuten markkinointi ja johtaminen.

Tavoitteena onkin saada alalle aikaan yleissitova työehtosopimus ja Heta on tekemässä Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa suositusta toimialan keskeisistä työehdoista.

Vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnyksen toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä toivoo, että hallitus lähtisi kehittämään avustajajärjestelmää vaiheittain niin, että henkilökohtaisen avustajan saisivat ensi vuoden alusta ne kaikkein vaikeavammaisimmat henkilöt, jotka eivät selviä ilman apua. Seuraava vaihe voisi olla siitä parin vuoden päästä, jolloin se laajenisi koskemaan kaikkia vaikeavammaisia.