Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Viestinviejä. Ramboll Finlandin toimitusjohtajan Markku Moilasen mukaan konsultti ei voi laulaa ympäristöarvioinnin tilaajan lauluja, tai työ jää viimeiseksi.
Rambollin arviot ratkaisevat Kollajan ja kaasuputken kohtalon
29.5.2009 9.35
Kollajan tekoallas, Itämeren kaasuputki, Vuosaaren satama. Näiden suurten ja kiistanalaisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin takana on yksi yhtiö: tanskalaistaustainen konsulttiyritys Ramboll.
Yli tuhat ihmistä Suomessa työllistävä Ramboll Finland on kasvanut YVA-hankkeiden markkinajohtajaksi ohi Pöyryn. Yrityksen liikevaihto kasvoi viime vuonna neljänneksen yhteensä 87,3 miljoonaa euroon.
Tästä huolimatta Ramboll on monelle tuntematon.
”Se johtuu varmaankin siitä, ettemme ole listautuneet Suomessa pörssiin, vaan yrityksen omistaa säätiö. Tanskassa Ramboll on yhtä tunnettu kuin Pöyry Suomessa”, toimitusjohtaja Markku Moilanen sanoo.
Ympäristövaikutusten arviointi on Suomessa neljän yrityksen kauppa. Ramboll, Pöyry, Sito ja Planeko tekevät arviolta yli 70 prosenttia Suomen YVA-arvioinneista.
Ne myös päätyvät usein sylkykupeiksi tiedotusvälineissä ja kansalaisille järjestetyissä tupailloissa.
”Kun hanke herättää laajempaa kiinnostusta, teknistä selvitystä tehnyt konsulttikin saattaa joutua tulilinjalle”, Moilanen sanoo.
Arviointien reunaehdoista vastaa hankkeen teettäjä. Esimerkiksi Kollajan tapauksessa Pohjolan Voima valitsi ja palkkasi Rambollin ja asetti konsulteille aikataulut ja budjetin. Kollajan YVA-menettely oli Rambollin mukaan poikkeuksellisen laaja.
”Aina mahdollisimman hyvän työn tekemiseen ei ole täysiä mahdollisuuksia”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola.
Greenpeacen energiakampanjavastaavan Lauri Myllyvirran mielestä puolueettomuus on konsulttitoimistolle mahdotonta.
”Jos arviointiin listaa paljon hankkeen tilaajalle epäedullista tietoa, seuraavaa toimeksiantoa on turha odotella.”
Rambollin Moilanen kiistää Myllyvirran väitteen.
”Meiltä ei missään nimessä voi tilata puolueellisia töitä ja yhtä näkemystä. Se on viranomaisen näkökulmasta viimeinen YVA, jos näin toimitaan.”
Luonnonsuojeluliitto on esittänyt nykyjärjestelmälle vaihtoehtoa, jossa arvioinnit tilataan riippumattomalta kansalliselta YVA-keskukselta. Tällainen voisi olla esimerkiksi Suomen ympäristökeskus. Se kilpailuttaisi konsultit ja valvoisi selvitysten laatua ja riippumattomuutta.
Moilasen mukaan YVA-menettely toimii nykyiselläänkin, mutta aina löytyy parantamisen varaa.
”Jokaisessa YVAssa voisi olla hankkeesta vastaavan konsultin lisäksi opponenttikonsultti, joka vastaisi asiasisällön tarkastamisesta ja laaduntarkkailusta. Tätä menettelyä käytetään esimerkiksi pilaantuneiden maiden selvityksissä.”
Mikä YVA?
- Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ennen päätöksentekoa.
- Arvioinnissa tutkitaan vaikutuksia luontoon, rakennettuun ympäristöön, luonnonvaroihin, maisemaan, kulttuuriympäristöön sekä ihmisiin.
- YVA-menettely on kaksivaiheinen: Ensin hankkeesta vastaava tekee arvointiohjelman, jossa selvitetään, mitä tullaan tutkimaan. Sen jälkeen tehdään varsinainen tutkinta. Kansalaiset ja esimerkiksi kunnat voivat kommentoida hanketta molemmissa vaiheissa.
- Tietyistä hankkeista on aina tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Tällaisia ovat esimerkiksi moottoritiet ja isot kaatopaikat. Tuulivoimaloiden koko on kasvanut, joten ne lisättäneen listalle.
- Ympäristöministeriö arvioi parhaillaan lain toimivuutta.
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
