Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Uusille raiteille. ”Kevyen liikenteen väylille voi myöhemmin rakentaa esimerkiksi raitiolinjan”, arkkitehtiopiskelija Ilkka Törmä esittelee Marja-Vantaan kestävää asuinaluetta.
Ekodesign ei kiinnosta opiskelijoita
22.5.2009 8.08
Pyöräilijöitä ja kävelijöitä suosivia ratkaisuja, uusia jätehuollon tekniikoita ja sadevesien hallintaa. Muun muassa näitä on arkkitehtiopiskelija Ilkka Törmä, 27, pähkäillyt arkkitehtitoimisto Harris & Kjisikin Marja-Vantaan suunnitteluprojektissa.
Törmän kaltaisia kestävän suunnittelun kokonaisosaajia kaivataan tulevaisuudessa yhä enemmän. Siksi Teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu aloittavat syksyllä uuden, monitieteisen Creative Sustainability -sivuainekokonaisuuden.
Sivuaine koostuu korkeakoulujen jo olemassa olevasta kurssitarjonnasta. Yhden lukuvuoden kestävät opinnot käsittelevät muun muassa kaupunki- ja maisemasuunnittelua, systeemistä teollista muotoilua, vastuullista liiketoimintaa ja kestäviä teknologioita.
Harjoitustyö tehdään yhteistyössä yritysten tai kuntien kanssa. Yhteistyöprojekteihin ovat lähtemässä ainakin Espoo, Turku ja Helsinki, sekä kaksi suomalaista suuryritystä, joiden nimiä ei vielä kerrota julkisuuteen.
Opiskelijoiden kiinnostus sivuainekokonaisuuteen on ollut vielä vähäistä. Opintokokonaisuuteen on varattu kymmenen paikkaa jokaista oppilaitosta kohden, mutta ennakkohaussa kiinnostuneita oli yhteensä vain 20.
Ohjelma on tosin suunnattu erityisesti muotoilijoille ja arkkitehdeille, joita ei vuosikurssia kohden ole montaa. Kokonaisuudesta vastaavan professorin Eija Niemisen mukaan erityisesti ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat ovat olleet kokonaisuudesta kiinnostuneita – ja he hakevat opintokokonaisuuteen vasta kesän mittaan. Lopullinen hakuaika päättyy oppilaitoksesta riippuen elo-syyskuussa.
Koulutusohjelma on tarkoitus laajentaa maisteriohjelmaksi syksyllä 2010 ja tohtoriohjelmaksi vuonna 2012.
Lopputyötä vaille valmis Ilkka Törmä on käynyt useita uuteen sivuainekokonaisuuden kuuluvia kursseja.
”Harjoitustyössä tutkimme Indonesian jälleenrakennusprojektin onnistumista. Se ei varsinaisesti koskettanut rakentamista, mutta koko operaatiota käsittelemällä ymmärtää laajemman kuvan.”
Törmä uskoo, että poikkitieteellisistä opinnoista on ollut hänelle etua nykyisessä työssään: vähäisestäkin kokemuksesta on apua, sillä juuri kellään ei vielä ole vastaavaa tietoa.
Samaa mieltä on myös Törmän esimies, Hennu Kjisik.
”Kestävästä rakentamisesta on tullut hokema, syvällisempää tietoa on harvalla. Marja-Vantaan suhteen yritämme nyt tosissaan mennä pidemmälle.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
