Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
27.4.2009 14.16
A4-arkki. Se on ehkä Terhi Lehtosen tärkein työväline. Kun parlamentti äänestää ilmastoa tai ympäristöä koskevasta direktiivistä, on parlamentin vihreiden ilmastopoliittisen neuvonantajan osattava tiivistää satojen sivujen mietinnöt ja muutosehdotukset yhdelle arkille.
Täysistuntoon saapuva vihreä euroedustaja saa käteensä listan päätösten plussista ja miinuksista, jotta tietää, mitä nappia painaa.
Lehtosella on oltava langat käsissä silloinkin, kun ne meinaavat mepillä mennä solmuun.
”Kokouksessa olen se, joka supattaa mepin korvaan.”
Vähän kuin kartanlukija. Lehtonen ei käännä rattia, mutta varoittaa seuraavasta mutkasta. Se, miten vihreät parlamentissa äänestävät, riippuu paljolti hänen neuvoistaan.
”Sitä meiltä odotetaan: että valmistelemme vihreiden arvojen mukaista lainsäädäntöä.”
Lehtonen päätyi parlamenttiin Heidi Hautalan avustajaksi vuonna 2001. Bryssel oli ennestään tuttu paikka: Lehtonen oli aikaisemmin ollut harjoittelussa Suomen Belgian suurlähetystössä ja hoitanut Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton Brysselin-toimistoa.
EU-päätöksenteko oli Lehtoselle uusi juttu. Hän hyppäsi Hautalan tiimiin kesken vaalikautta ja joutui perehtymään parlamenttityöhön kantapään kautta.
”Se oli tosi hyvää aikaa. Heidi oli vihreän ryhmän puheenjohtaja ja vanha konkari, jonka kanssa opin parin vuoden aikana hirveän paljon siitä, miten täällä tehdään töitä ja miten ryhmä toimii.”
Kokemuksesta oli hyötyä, kun Lehtonen siirtyi Euroopan vihreän parlamenttiryhmän poliittiseksi neuvonantajaksi vuonna 2003. Hän koordinoi vihreiden näkemyksiä, kuulostelee muiden ryhmien kantoja ja neuvottelee kompromisseja kulisseissa.
Runsaat viisi vuotta vihreiden neuvonantajana ovat tehneet Lehtosesta niin kokeneen, että häntä kuuntelevat myös muiden ryhmien avustajat ja mepit. Moinen luottamus on kullanarvoista parlamentissa, jossa vihreiden on liittouduttava muiden ryhmien kanssa saavuttaakseen enemmistön.
Terhi Lehtonen katsoo, että Euroopan ympäristöasiat eivät etene ilman EU:ta. Yksittäisen maan kyky uudistaa ympäristöpolitiikkaa on pieni ja paine ylittää rima matalimmalta kohdalta suuri.
Lehtosta harmittaa, ettei Suomi ole ottanut rohkeaa roolia EU:ssa.
”Suomalaiset ajattelevat Euroopan unionia helposti isona möykkynä, joka vaikuttaa meihin – sen sijaan, että pyrimme ohjaamaan tätä möykkyä ja sen vaikutusta maailmaan.”
Lehtosesta tuntuu kiusallisen usein siltä, että Suomi kuuluu EU:n jarruihin. Hän arvelee, ettei Suomessa tajuta, että kantamme vaikuttaa päätöksentekoon ja siihen, toteutuuko jokin asia vai ei.
”Jos Suomi ja Italia torppaavat EU:n ilmastokonsensuksen, se tarkoittaa, ettei asia etene.”
Enemmän vastuunkantoa, vaatii Lehtonen.
”Emme voi sanoa, että jonkun toisen olisi pitänyt kantaa vastuu. Sellainen vapaamatkustaminen ei vain enää käy.”
Tweet