Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
13.4.2007 5.54
Tahkon tekomäkiunelma on syönyt jo satojatuhansia euroja julkista rahaa.
Kritiikki Nilsiän tekomäkeä vastaan yltyy, nyt kun hankkeen ympäristövaikutusten arviointiraportti, YVA, on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen käsittelyssä. Maaliskuun lopun määräaikaan mennessä YVA-raportista annettiin parikymmentä lausuntoa.
“Hanke on usean lain ja terveen järjen vastainen”, Luonnonsuojeluliiton liittohallituksen jäsen Heikki Simola sanoo.
Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen projektin ydinajatus on, että Tahkovuoren laskettelukeskuksen lähistöllä sijaitsevaa mäkeä korotetaan kaivosjätteellä noin 300 metrin verran. Rinteen alapäähän tulisi 190 metriä syvä stadion, ja myöhemmin mäen huipulle vielä 100 metrin korkuinen lähtölava. Näin korkeuseroksi saadaan 750 metriä ja rinnepituudeksi kolme kilometriä, mikä on suurkisojen virallinen syöksylaskun rinnepituus.
Tarkoitus on ehkä hakea Nilsiään talviolympialaisia sen jälkeen, kun Supertahkon työnimellä kulkeva “alppihiihtokeskus” valmistuu.
Olennainen osa suunnitelmaa on varta vasten rakennettava rautatie, jota pitkin arviolta 200 miljoonaa tonnia kaivosjätettä tuotaisiin kahdenkymmenen kilometrin päästä Siilinjärven fosforimalmikaivoksesta.
“Kaivosjäte on jätelain piirissä, ja se pitää sijoittaa kaatopaikalle”, Simola sanoo.
Ympäristötieteen dosentin mielestä vinopyramidin muotoisen tekomäen piirustukset ovat epärealistiset.
“Rinteet olisivat jyrkimmillään 39 asteen kulmassa. Sortumisvaara on ilmeinen.”
“Ei ei ei!” sanoo idean isä, Tahko developmentin toimitusjohtaja Leo Jumppanen kuullessaan Simolan kritiikin.
“Simola on mitannut kulmat väärin. Fysiikan lakien mukaan 37 astetta on sellainen, jossa siirrytään riskin puolelle. Meillä kulma on enimmillään 36,7 astetta.”
Heikki Simola on mielestään löytänyt suunnitelmasta niin monta virhettä ja epärealistista yksityiskohtaa, että hän uskoo koko hankkeen olevan suurta huijausta.
“Tarkoitus on vain junailla verorahoja konsulteille,” hän sanoo.
Jumppasen mukaan väite on pöyristyttävä.
“Minä teen tätä vilpittömästi Itä-Suomen työllisyyden vuoksi”, Jumppanen vakuuttaa ja sanoo vain köyhtyneensä projektin vuoksi.
Tähän mennessä lukuisiin selvityksiin on kulunut noin 290 000 euroa julkista rahaa. Sitä on saatu muun muassa kunnilta, EU:lta ja Pohjois-Savon liitolta.
Yksi kritiikin kohde on ollut arviolta 350 miljoonaa euroa maksavan tekomäen rahoitus, joka perustuu etukäteen myytäviin loma-asuntoihin. Hankkeen elinehto ovat valtion takaamat lainat, joita tarvitaan Jumppasen mukaan enintään 70 miljoonaa euroa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto ärähti tammikuussa, että ennen tekomäen jatkosuunnittelua pitäisi saada periaatteellinen kannanotto niiltä valtion viranomaisilta, joita on kaavailtu rahoittajiksi. Viraston mukaan hanke maksaisi valtiolle junaratoineen useita satoja miljoonia euroja.
Parjattuja konsulttien selvityksiä tarvitaan vielä useita lisää, sillä tuore YVA-selvitys ei vastaa kaikkiin Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vaatimuksiin. Luonnon kannalta tärkein kysymys on jätetty tutkimatta: valuisiko tekomäestä ympäristöön ja pohjaveteen raskasmetalleja, fosforia ja muita haitta-aineita, joita kaivosjäte sisältää.
“Tietyt aktivistit eivät ymmärrä, että tämä on ennen kaikkea ympäristöhanke. Kaivoksen massat saadaan hyötykäyttöön. Siilinjärvellä vältyttäisiin toisen pienemmän kaivoksen avaamiselta, kun pääkaivannon jätteet saataisiin Tahkolle”, tekomäkeä 1980-luvulta asti ideoinut Jumppanen selvittää.
Puuhamies Jumppanen ei ole hankkeensa kanssa yksin. Varta vasten perustetun Tahko developmentin neuvottelukunnassa istuu muun muassa europarlamentaarikko Lasse Lehtinen, Suomen Olympiakomitean pääsihteeri Jouni Purontakanen ja Hiihtoliiton toimitusjohtaja Jari Piirainen.
Nilsiän naapurikunnassa 30 vuotta mökkeillyt Lehtinen sanoo, että nykyisen Tahkovuoren laskettelukeskuksen pitää kasvaa, jotta sen toiminta jatkuu.
“Konsulttien palkkiot on peanuts. Ainahan näitä selvityksiä vaaditaan”, Lehtinen sanoo.
Helsingin yliopiston geologian professori Matti Eronen ei usko, että tekomäki nousee Nilsiään.
“Koko idea on ihan järjetön. Rinteestä tulisi ilman muuta epävakaa, ja vakavia ympäristövaurioita tulisi heti alussa.”
Pohjois-Savon ympäristökeskus antaa lausuntonsa tekomäen YVA-selostuksesta toukokuun lopussa, minkä jälkeen hankkeelle voi hakea ympäristölupaa.
Tweet