Päästökauppa ei auttanut

13.4.2007 5.55

Laura J. Rantanen

Teollisuuden päästöt EU:ssa kasvoivat. 

Päästökauppa ei ole vähentänyt päästöjä EU:n alueella. Euroopan komission viime viikolla julkaisemien tietojen mukaan päästökaupan piiriin kuuluvien teollisuuslaitosten päästöt kasvoivat viime vuonna 1–1,5 prosenttia. Suomessa päästöt nousivat kolmanneksella, mikä selittyy osin vuoden 2005 poikkeuksellisen pienillä päästöillä.

Ennakkotietojen mukaan EU:n päästökaupan piiriin kuuluvista teollisuuslaitoksista 93 prosenttia ei edes käyttänyt viime vuonna kaikkia päästöoikeuksiaan.

”Päästöoikeuksia on selvästi jaettu yli tarpeen. Asiaa valmisteltiin kiireellä, ja jäsenmaat haluavat aina taata itselleen runsaat kiintiöt”, sanoo yli-insinööri Magnus Cederlöf ympäristöministeriöstä.

Päästökaupan ideana on oikeuksien niukkuus, mikä kannustaisi teollisuutta vähentämään päästöjään ja investoimaan uusiutuvaan energiaan. Yhdeksi syyksi idean hautautumiseen on arvioitu komission puutteelliset tiedot päästötasoista EU-maissa. Viime vuonna ensimmäiset todennetut päästöluvut paljastivat, että päästöoikeuksia oli jaettu liikaa tarpeeseen nähden, ja päästöoikeuden hinta romahti. 

Neuvotteleva virkamies Päivi Janka myöntää, että päästötarpeita on yliarvioitu.

”Päästöjen vuosivaihtelun ennakointi on vaikeaa. Niiden kehitystä arvioidaan keskimääräisen tilanteen perusteella”, Janka sanoo.

Jangan mukaan Suomessa päästöt vaihtelevat vuosittain huomattavasti pohjoismaisten sähkömarkkinoiden vuoksi.

”Jos Norjassa ja Ruotsissa on hyvä vesivuosi, tänne tuodaan paljon sähköä. Kun siellä on kuivaa, tuotamme itse enemmän lauhdesähköä.”

Päästökiintiöt jaetaan jäsenmaille koko päästökauppakaudeksi. Ensimmäinen kolmivuotiskausi päättyy tänä vuonna, ja toinen kausi kattaa vuodet 2008–2012. Päästöoikeuksien jakoa ei voi muuttaa kesken kauden.

Päästökauppadirektiivi perustuu kakkoskauden osalta Kioton pöytäkirjaan, joten linkki kansainväliseen ilmastopolitiikkaan on vahva. Komissio on tiukentanut linjaansa kakkoskaudelle, ja jäsenmaat ovat joutuneet suostumaan selvästi pienempiin kiintiöihin kuin kuluvalla kaudella.

”Jos katsoo jo tehtyjä kiintiöpäätöksiä ensi kaudelle, niukkuutta on jaossa”, Cederlöf sanoo.

Päästökauppa on markkinamekanismi, mutta päästökiintiöiden jakaminen on poliittista toimintaa. Päästökaupalla pystytään rajoittamaan päästöt tietylle absoluuttiselle tasolle, kun taas vero-ohjauksella päästötasot riippuisivat ihmisten ja yritysten käyttäytymisestä. Kyse on siitä, pystytäänkö päästörajoitukset neuvottelemaan tarpeeksi alas.

”Päästökauppa on hyvä väline. Olennaista on, miten sitä käytetään. Tähänastiset kokemukset eivät ole kovin hyviä”, Cederlöf toteaa.

Päästökauppaa koskevaa direktiiviä uusitaan tämän vuoden aikana, mutta suurimmat muutokset näkyvät vasta 2013 alkavalla kaudella. Loppuvuodesta tuleva komission ehdotus sisältänee uusia linjauksia päästöoikeuksien jakomenetelmästä. Sen jälkeen päästökaupan tulevaisuudesta päättäminen on jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsissä.