Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Antti Johansson
Punainen kortti. Vihreiden eurovaaliehdokkaat Latekoe Lawson Hellu ja Touko Aalto äänestävät muutoksista vihreiden vaalimanifestiin viime viikonloppuna Brysselissä.
Uusi vihreä diili on Euroopan vihreiden vaaliveturi
3.4.2009 7.59
Euroopan vihreiden toinen puheenjohtaja, itävaltalainen Ulrike Lunacek astuu puhujanpönttöön ja toteaa Euroopan olevan tienristeyksessä.
Hänellä on yllään hyvin istuva, kirkkaanpunainen jakku ja kasvoillaan sopivan huolestunut ilme.
Euroopan parlamentin istuntosalin suurelle kuvaruudulle ilmestyy kuva risteävistä raiteista. Ne kuvastavat valintatilannetta, jossa eurooppalaisten pitäisi päättää, millä keinoilla muun muassa ilmastonmuutoksesta ja talouskriisistä yritetään selvitä.
Lunacek esittelee istuntosalin lavalla Euroopan Green New Dealiksi ristittyä manifestia, eli eri maiden vihreiden yhteistä vaaliohjelmaa kesäkuussa järjestettäviin eurovaaleihin. Tavoitteena on ensimmäinen aidosti yleiseurooppalainen vaalikampanja.
"Green New Deal tarkoittaa ratkaisuja kestävän tulevaisuuden luomiseksi. Se tarkoittaa työllisyyden parantamista investoimalla energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan", Lunacek sanoo ja saa salilta aplodit.
Vihreät vaativat viiden miljardin euron investointeja seuraavan viiden vuoden aikana. Niillä halutaan luoda Eurooppaan viisi miljoonaa viherkaulustyöpaikkaa.
Viherelvytyksen lisäksi manifestissa vaaditaan muun muassa pelisääntöjä finanssimarkkinoille sekä ihmisoikeuksien edistämistä.
Mutta onko manifesti ensimmäinen aidosti yleiseurooppalainen vaaliohjelma vai laimea kompromissi, jossa vihreille hankalat asiat on lakaistu syrjään? Euroopan vihreitä puolueita jakaa muun muassa suhtautuminen sosiaaliturvaan, huumepolitiikkaan ja prostituutioon.
Vihreillä oli yleiseurooppalainen ohjelma myös vuoden 2004 vaaleissa, mutta kaikki kansalliset puolueet eivät hyödyntäneet sitä vaalityössään.
Viime viikonloppuna lähes läpihuutoäänestyksenä hyväksyttyä vaalimanifestiä arvosteltiin lähinnä kongressin käytäväpuheissa. Kritiikkiä sai ohjelman yleisluonteisuus ja se, että siinä kiinnitetään paljon huomiota uusliberalismin vastustamiseen, vaikka kaikki muutkin ovat jo tovin vaatineet taloudelle tiukempia pelisääntöjä.
"Manifesti on mielestäni hyvä ja ihan tasapainoinen kompromissi. 27:än jäsenmaan on vaikea laatia sellaista tekstiä", arvioi vihreiden europarlamenttiryhmän puheenjohtaja Dany Cohn-Bendit Vihreälle Langalle.
Samoilla linjoilla on myös Suomen vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi.
"Tämä manifesti on vahvempi kuin se, mikä meillä oli viime vaaleissa. Mielestäni tämä on eurooppalaiseksi vaaliohjelmaksi hyvä, siinä otetaan kantaa esimerkiksi veroparatiiseihin poistamiseen, finanssimarkkinoiden sääntelyyn ja työntekijöiden oikeuksiin", Laturi sanoo.
Vihreiden europarlamenttiryhmän toinen puheenjohtaja, italialainen Monica Frassoni hehkuttaa vaaliohjelmaa estottomammin.
"Olen tyytyväinen manifestiin, ensinnäkin se vaati meiltä valtavasti työtä ja siksi sen yhteydessä on monia esityksiä, jotka ovat aidosti eurooppalaisia. Se ei ole pelkästään kansallisten puolueiden yhteenliittymä, vaan aito yritys luoda yhteinen eurooppalaisen strategia", Frassoni sanoo.
Mutta eikö uusliberalismi kuollut jo? Kannattaako sen vastustamiseen käyttää aikaa ja energiaa vaalikampanjassa?
"Reseptit tilanteen ratkaisemiseksi pysyvät joka tapauksessa samoina: haluamme lisää investointeja vihreään teknologiaan, haluamme luoda uudenlaisia työpaikkoja ja vähentää kulutusta", Frassoni kiertää kritiikin.
vihreät eurovaalit viherelvytys
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
