Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Vie mut pois

5.4.2007 5.54

Jussi Laitinen

Lastensuojelutyön tekijöistä on huutava pula, mutta töitä on enemmän kuin koskaan.

Liian kamalaa katsottavaksi: kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä lähes kaksinkertaistui 1992–2005.Liian kamalaa katsoa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä lähes kaksinkertaistui 1992–2005.

Lastensuojelun ongelmat ovat monella paikkakunnalla kiristyneet äärimmilleen työntekijäpulan takia. Tehtävissä on jatkuvasti epäpäteviä työntekijöitä. Samalla huostaanottojen ja lasten kriisihuollon määrä kasvaa kovaa vauhtia.

“Alalla on kokemattomia ihmisiä tekemässä tämän yhteiskunnan rankimpia päätöksiä”, sanoo sijaishuollon esimies Timo Vikman Tampereelta.

Viime kesänä Tampereella sattui tapaus, jossa kaksi sosiaalityön opiskelijaa joutui tekemään kiireellisen lapsen huostaanoton. Sijaisina toimineille opiskelijoille annettiin ohjekirja mukaan ja lähetettiin matkaan.

Toinen tositarina kertoo, että helsinkiläisen perhekeskuksen johtaja joutui tekemään neljä yövuoroa peräkkäin oman työnsä lisäksi. Ketään muuta ei saatu töihin.

“Päteviä sosiaalityöntekijöitä on hyvin vaikea saada”, Helsingin itäisen perhekeskuksen johtava sosiaalityöntekijä Juha Jokinen sanoo.

“Vastavalmistuneet eivät hakeudu raskaaseen perussosiaalityöhön, tai ainakaan he eivät viivy pitkään.”

Helmikuun lopussa puolet lastensuojelutyön tekijöistä Helsingissä oli epäpäteviä.


Sosiaalityöntekijän pestiin tarvitaan ylempi korkeakoulututkinto, mutta 2300 euron peruspalkka on koulutukseen nähden huono. Työ on raskasta varsinkin päihdeongelmaisten vanhempien kanssa, jotka usein uhkailevat työntekijöitä ja ovat väkivaltaisia. Vaikeiden asiakkaiden määrä on kasvanut jyrkästi viime vuosina.

“Viinaveron alennus vaikuttaa”, Jokinen sanoo. Samaa epäilee Vikman.

“Asiakkaat saattavat hermostua myös resurssien heikkouteen: mitään ei saa, ketään ei tapaa ja kun tapaa, ollaankin jo niin pitkällä, että lapset joutuvat pois kotoa. Kuka tahansa heittäytyy sellaisessa tilanteessa hankalaksi, minä ainakin heittäytyisin”, Helsingin yliopistossa sosiaalityötä tutkiva Elina Pekkarinen sanoo.


Vaikka lastensuojelutyö ei houkuttele, sitä olisi tehtävänä enemmän kuin koskaan. Pekkarinen kertoo, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvoi lähes 40 prosenttia vuosien 1992 ja 2005 välillä. Helsingissä huostaanottojen määrä on vuoden 2000 jälkeen kasvanut 25 prosenttia.

Taustalla on voimakkaasta talouskasvusta nauttivalle valtiolle kiusallinen ilmiö: lapsiperheiden köyhyys on yli kaksinkertaistunut lamaa edeltävältä ajalta. 1990 köyhyysrajan alapuolella elävissä perheissä eli viisi prosenttia suomalaisista lapsista, ja vuoteen 2003 mennessä luku kasvoi kahteentoista.

Syynä on Pekkarisen mukaan sosiaalitukien kutistuminen ja kuntien palveluiden rappeutuminen.

“Kun hyvinvointivaltion perhepoliittiset tukirakenteet hajoavat, paine purkautuu lastensuojeluun.”


Lisää aiheesta:



Viite