Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Istockphoto
Viimeiset tipat? Uusi öljykriisi voi olla ikääntymistä suurempi uhka Suomelle.
Uusi öljykriisi lisää lamavelkojen taakkaa
20.3.2009 8.22
Suomi saattaa synkimpien arvioiden mukaan velkaantua seuraavien neljän vuoden aikana lisää jopa 60 miljardilla eurolla. Summa on huikea, jos sitä vertaa esimerkiksi nykyiseen valtionvelkaan, joka on noin 58 miljardia euroa.
Kukaan ei vielä tiedä, koska velan lyhentäminen pystytään aloittamaan. Se on kuitenkin selvää, että velkaa yritetään maksaa kovin erinäköisessä maailmassa kuin missä sitä otetaan.
Talouskasvua ja velan maksamista hankaloittavat muun muassa energian hinnan nousu sekä nyt otettavan velan korkokustannukset.
Julkisessa keskustelussa velkaantumiseen on tähän asti suhtauduttu huolettomasti. Tällä viikolla muun muassa Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila totesi, että Suomen valtiolla on varaa ottaa reippaastikin velkaa, koska ulkomaankaupan uumoillaan pysyvän vastedeskin ylijäämäisenä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Lauri Ali-Yrkkö on velan suhteen eri linjoilla.
”Sanotaan, että ei velka ole mikään ongelma, ainahan valtiolla velkaa on. Mutta kun velkaa alkaa olla paljon, niin korkomenot suhteessa valtion budjettiin eivät ole ihan pikkusummia. Voi kysyä, halutaanko maksaa miljardeja vuodessa pelkkiä korkoja, vai olisiko niille miljardeille jotain järkevämpääkin käyttöä, esimerkiksi sosiaaliturvan tai terveyspalveluiden parissa”, Ali-Yrkkö sanoo.
Korkomenojen lisäksi velan maksua saattaa ensi vuosikymmenellä hidastaa energian – erityisesti öljyn – kallistuminen.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi viime syksynä, että maailmaa uhkaa uusi öljykriisi ensi vuosikymmenen puoleenväliin mennessä.
Helmikuussa IEA:n pääjohtaja Nobuo Tanaka varoitti, että öljyntuotantoinvestointien lykkäykset ja taloussuhdanteen piristyminen voivat aiheuttaa pulaa öljystä jo ensi vuonna.
Maailman energiantarpeen on arvioitu kasvavan jopa 60 prosenttia 2030 mennessä.
Ali-Yrkön mielestä suomalaisissa elvytyssuunnitelmissa on keskitytty liikaa siltojen ja teiden rakentamiseen.
”Jos tässä tilanteessa nyt ylipäätään mitään uskaltaa sanoa, niin se ainakin tiedetään, että energian hinta tulee lähes sadan prosentin varmuudella nousemaan. Siksi olisi fiksua kehittää ratkaisuja, joilla tehdään energian säästämisestä bisnestä. Sille on sekä Suomessa että maailmalla taatusti kysyntää, ja ratkaisut toteutettaisiin nopeasti, koska ne toisivat heti säästöä.”
Kolmantena Suomen talouskasvua ja velanmaksukykyä rasittavana tekijänä on pidetty väestön ikääntymistä. Väestöllinen huoltosuhde, eli työssäkäyvien ja huollettavien välinen suhde, heikkenee Suomessa nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.
Eläketurvakeskuksen ekonomisti Risto Vaittinen sanoo, että talouskriisistä selviäminen ja huoltosuhde eivät kuitenkaan suoraan liity toisiinsa. Hänen mielestään huoltosuhteen heikkeneminen ei ole este Suomen nousulle lamasta.
”Mielestäni rakenteellisia ongelmia ja akuuttia talouskriisiä ei pidä sekoittaa toisiinsa. Suomen eläkejärjestelmän kestävyyden ongelmat ovat hyvin maltillisia. Ne voidaan korjata ilman valtavaa dramatiikkaa.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
