Teossa turvatakuu

5.4.2007 5.57

Taina Ahtela

Pienen puolueen on pakko varautua epämiellyttäviin yllätyksiin jo hallitusneuvotteluissa.

Hallitusovi raollaan. Vihreät viimeistelivät maanantaina vastauksiaan Matti Vanhaselle vihreiden ryhmähuoneessa eduskunnassa.

Hallitustunnustelija Matti Vanhanen ilmoitti keskiviikkona, että vihreät ovat mukana neuvottelemassa hallitusohjelmasta.

”Nyt on menty ensimmäisen kynnyksen ylitse”, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala. Hän ei ota kantaa vihreiden kannalta erityisen kiperiin kysymyksiin, mutta toteaa Vanhasenkin sanoneen, ettei neuvotteluista tule aivan helpot.

Hallitusohjelma ohjaa yhä tarkemmin hallituksen työskentelyä. Hallitusohjelma on puolueille eräänlainen turvatakuu, jolla ne yrittävät pitää itselle tärkeät asiat asialistalla tai sen ulkopuolella.

”Hallitusohjelma on pienelle puolueelle aina vain tärkeämpi, koska epämiellyttävät asiat halutaan minimioida ja tietää jo hallitusohjelmaa kirjoitettaessa. Suuret puolueet taas haluavat poistaa hallituksen kestävyyteen ja työilmapiiriin liittyvät epäilyt”, sanoo vihreiden puoluesihteeri Ari Heikkinen.

Vihreiden täytyy varautua Kollajan allashankkeen ja ydinvoiman kaltaisiin asioihin jo hallitusneuvotteluissa, sillä toista kertaa hallituksesta ei ole varaa lähteä. 2002 vihreät marssivat Paavo Lipposen toisesta hallituksesta ydinvoimapäätöksen takia.

Hallitusohjelman valmistelu aloitetaan ministeriöissä hyvissä ajoin, ja puo­lueet panostavat sen tekemiseen paljon. Vielä muutama vuosikymmen sitten hallitusohjelma oli lähinnä julistus, johon kirjattiin erilaisia asioita.

”Tuolloin hallitustyö oli yhtä riitelyä ja lyhytkestoista sopimista, hallitukset istuivat vuoden tai puolitoista. Nyt puolueiden pitää valmistautua siihen, että samassa kokoonpanossa istutaan todennäköisesti koko neljä vuotta”, sanoo emeritusprofessori Jaakko Nousiainen.

Nousiaisen mukaan yhteiskuntapolitiikka on muuttunut entistä monimutkaisemmaksi. Hallitustyö vaatii yksityiskohtaista suunnittelua, josta suuren osan tekevät virkamiehet.

Valtio-opin professori Ilkka Ruostet­saari pitää hyvänä, että hallitustyöstä on tullut johdonmukaisempaa.

”Kääntöpuoli on, että hallitusohjelma sitoo hallituspuolueita. Niiden voi olla vaikea reagoida uusiin asioihin. Ja muut puolueet voivat käyttää hallitusohjelmaa ehdotusten torppaamiseen.”

Puoluesihteeri Heikkinen huomauttaa, että hallitusohjelmassa pitäisi pystyä ennakoimaan suuriakin muutoksia, vaikka se on vaikeaa.

Aikoinaan ei osattu ennakoida Neuvostoliiton hajoamista, nyt ei mahdollista öljykriisiä tai maailmantalouden kääntymistä alamäkeen.

Mitenkään kiveenhakattu hallitusohjelma ei ole. Ruostetsaari huomauttaa, että esimerkiksi viime kaudella käynnistettyä kunta- ja palvelurakenneuudistusta ei ollut hallitusohjelmassa. Ekologista verouudistusta taas ei toteutettu, vaikka se oli hallitusohjelmaan kirjattu.

Mitkä ovat pienen puolueen vaihtoehdot hallituksessa, jos jostain asiasta ollaan eri mieltä?

”Keskeinen kysymys tietenkin on, mitä asiasta puhuttiin hallitusneuvotteluissa ja mitä hallitusohjelmaan kirjattiin”, sanoo Ruostetsaari.

Hallitus pyrkii yksimielisyyteen, mutta saattaa myös sopia, että asioista ollaan erimielisiä.

Jos pääpuolueet tekevät asiasta hallituskysymyksen, pienelle puolueelle jää Ruostetsaaren mukaan vaihtoehdoiksi taipua pääpuolueiden tahtoon tai lähteä hallituksesta.

”Mutta oppositiossa vaikuttaminen on nykyisten enemmistöhallitusten aikana vaikeaa. Puolueiden on valmistauduttava hyväksymään ikäviä asioita hallitusyhteistyön nimissä, jotta ne voivat ajaa itselleen tärkeitä asioita”, Ruostetsaari sanoo.