Kynnyksen yli

23.3.2007 5.57

Laura J. Rantanen

Vihreät ovat todennäköisesti seuraavassa hallituksessa.

Vasta pudonnut. Vaalituloksen selvittyä sunnuntai-iltana Tarja Cronberg pohti jo vihreiden mahdollista tulevaisuutta hallituksessa.

Vuonna 1991 vihreät eivät olleet porvarihallitukseen valmiita, mutta nyt mieli on muuttunut.

”Vaalituloksen perusteella vihreät ovat todennäköinen hallituskumppani”, puheenjohtaja Tarja Cronberg kommentoi tuoreeltaan vaali-iltana.

Vihreät käyvät hallitusneuvottelut puheenjohtajan johdolla, vaikka Cronberg putosikin täpärästi eduskunnasta. Puolue tavoittelee vähintään kahta ministerin paikkaa riippuen siitä, montako puoluetta hallituksessa on.

Vaalien alla tehtyjen gallupien mukaan punamultahallitus oli vihreiden ykkösvaihtoehto.

”Jos porvarihallitus tulee, ratkaisevaa on, saammeko tavoitteitamme läpi. Vaikka kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen puhui kampanjassaan ilmastonmuutoksesta, hänellä oli siihen eri vastaukset, kuin me toivoimme.”

Cronberg ei usko viikunanlehtiteoriaan, jonka mukaan vihreät huolittaisiin hallitukseen vain imagosyistä. Hän vakuuttaa, että vihreät ei lähde hallitukseen, jos puolue ei saa keskeisiä tavoitteitaan läpi.

Kynnyskysymyksiä vihreät eivät ole hallitukseen menolle määritelleet. On silti asioita, jotka puoluesihteeri Ari Heikkisen mukaan ovat ”hyvin lähellä kynnyskysymyksiä”. Seuraavan hallituksen on sitouduttava ilmastonmuutoksen torjuntaan tukemalla uusiutuvia energiamuotoja, energiansäästöä ja uusia liikenneratkaisuja.

Kuudennen ydinvoimalan rakentamista tuskin kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Neuvotteluissa kuitenkin muita hallituspuolueita kiinnostaa, lopettavatko vihreät vihreät taas yhteistyön, jos päätös uudesta voimalasta kuitenkin tehdään.

Cronbergin mielestä myös jonkinlaisen perustulon aihion löydyttävä seuraavasta hallitusohjelmasta. Vaalien alla vihreiden perustulomalli ei saanut järin lämmintä vastaanottoa, mutta mallin sisältämistä ehdotuksista ovat puhuneet monet puolueet. Esimerkiksi kannustinloukkujen poistamista ei vastusta kukaan.

Puolueet ovat yksimielisiä siitä, että jonkinlainen sosiaaliturvan uudistus on tehtävä.

”Nyt kun vaalit ovat ohi, voi olla helpompi keskustella perustulosta”, Heikkinen arvelee.

Porvarihallitukseen osallistuminen herättää vilkasta keskustelua vihreiden keskuudessa. Viimeksi puolue oli saman päätöksen edessä vuonna 1991, kun Esko Ahon porvarihallitusta muodostettiin. Energiakysymykset olivat silloin syy vihreiden poisjääntiin hallituksesta, mutta pinnan alla vaikutti myös ideologinen ristiriita oikeistolaisten arvojen kanssa.

”Vuonna 1991 henkinen etäisyys vihreiden ja porvaripuolueiden välillä oli hyvin suuri. Nyt porvaripuolueetkin ovat tulleet arvoliberaalimpaan suuntaan”, kansanedustaja Heidi Hautala sanoo.

Suomi oli 16 vuotta sitten erilaisessa tilanteessa kuin nyt. Maa oli syöksymässä lamaan, ja hallitus joutui tekemään vaikeita päätöksiä. Hautalan mukaan vihreät eivät olisi silloin olleet valmiita sellaiseen pyöritykseen.

”Nyt puolue on taitavampi, rohkeampi ja asiantuntevampi.”

Cronbergin mukaan kokoomuksen vaalivoitto heijastaa arvomuutosta.

”Jo edellinen hallitus teki kokoomuslaista politiikkaa. Verotus keveni ja tuloerot kasvoivat”, hän sanoo.

Hautalan mukaan vihreiden ei ole hyvä kiinnittyä demarien kylkeen vain siksi, että mielikuvissa demarit tekevät vasemmistolaista politiikkaa. Vaikka isot porvaripuolueet ovat liberalisoituneet, molemmilla on vielä konservatiiviset siipensä.

”Vihreät voisivat olla porvarihallituksessa tukemassa modernia keskustaa ja modernia kokoomusta”, Hautala sanoo.