Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
16.3.2007 5.48
Pitkän linjan ympäristönsuojelijana luin mielenkiinnolla ja hieman kateellisena Vihreän Liiton 20-vuotisjulkaisua Edellä. Mieleen tuli aika, jolloin yritin saattaa vireille ympäristönsuojelun historiikin sekä virallisen että aatteellisen tason osalta. Muistin taas, ettei esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto ole saanut omaa historiikkiaan aikaiseksi. On siis aihetta onnitella Vihreää liittoa tuloksesta.
Kirjan pikainen valmistelu ja toimintojen taustoihin osallistumattomien kirjoittajien vähäinen kokemus antavat aiheen esittää julkaisusta kriittisiä arviointeja. On muistettava tärkeä ero lähtökohdissa. Ympäristönsuojelija lukee Vihreää liittoa kuten ympäristöpuoluetta, vaikka kirjan esittämien taustatietojen mukaan kysymyksessä onkin sekalainen vaihtoehtojärjestö. Viime aikoina tähän ovat vielä sekaantuneet sukupuoliasiat niin pahasti, että voidaan puhua jopa nimen vaihtamisesta naispuolueeksi.
Vihreästä historiasta jää käsittelemättä liiton perustamisen ja varsinkin puolueen vaikutuksen merkitys. Ei ole sattumaa, että vihreiden aikana ympäristönsuojelu kärsi takaiskun kaikilla sektoreilla. Aatteellisen kentän keulassa ollut Suomen luonnonsuojeluliitto on taantunut ja byrokratisoitunut sekä kokenut tappioita informaatiosodassa. Julkisella alueella vielä 1980-luvulla saavutetut edistykset lainsäädännössä ja hallinnossa on viime vuosina kärsineet niin pahasti, ettei eduskuntaan enää uskalla viedä esityksiä takapakin pelossa.
Moneen seikkaan on syynä ympäristöpoliittisen paineen vähentyminen. Aina 1980-luvun alkuun saakka useat ja merkitykselliset suuret puolueet olivat vihertyneet ja vastuullisilla paikoilla oli ympäristönsuojeluun myönteisesti suhtautuvia henkilöitä. Kun vihreät alkoivat esittää yhteiskunnallisesti monille liian radikaaleja ajatuksia, syntyi vastareaktio, jossa muut puolueet asettuivat ympäristönsuojelulle vastahankaan. Viime vuosina tämä linja on vain kärjistynyt: kaivaudutaan entisaikojen teknistaloudellisiin kuoppiin ja vähätellään vihreitä mietteitä.
Maan hallituksessa ja eduskunnassa ei ole tukea ympäristöratkaisuille. Kuvioista puuttuu nyt ympäristöpuolue, kun vihreistä erkanivat aikoinaan ekologit. Julkaisusta saa sen kuvan, että ainakin osa olisi sittemmin liittynyt takaisin järjestöön. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan vaaleissa esiintyvä vihreiden gallup-suosion ja äänestystuloksen ero selittyy ekologien äänestämättömyydellä. Vaivais-, kehitysmaa- ja muut vastaavat liikkeet olisi kannattanut jättää suosiolla muille puolueille nauttimaan niiden sisällä sitä kannatusta, joka vihreiltä olisi liiennyt ympäristöpolitiikkaan.
Suomessa vihreän liikkeen tarina ei suinkaan ala 1970-luvulta. Liiton taustaa olisi kannattanut selvittää jo 1960-luvulta lähtien, jolloin käytännössä luotiin perusta vihreille äänestäjille. Samalla esimerkiksi Ympäristökomitea 2000:ssa tehty tietoinen päätös vaikuttaa olemassa olevien puolueiden kautta tuotti viitisentoista vuotta hyviä tuloksia.
Pari vuosikymmentä on menetetty aikana, jolloin ympäristöasiat vaikeutuvat ja niiden ratkaisut käyvät yhä kalliimmiksi. Tässä tapauksessa näyttää Vihreä liitto olevan ekopuolue, mutta kylläkin ekonomiapuolue sen sijaan, että se olisi ekologiapuolue. Nykytilanteessa on syytä toivottaa Vihreälle liitolle menestystä ja nimen pikaista vaihtamista todellisen linjan valinnan myötä.
Tweet