Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Hyvä tahto ei riitä
9.3.2007 5.56
Kansanedustajaehdokkailla on hatara käsitys mielenterveyden ongelmista.
Vääriä käsityksiä mielenterveydestä
Kansanedustajille tehdyssä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että…
- 50 % vastaajista uskoo virheellisesti, ettei skitsofreniasta voi parantua.
- 77 % ehdokkaista uskoo virheellisesti, että skitsofreenikossa asuu monta persoonaa.
- Joidenkin vastaajien mukaan ”hulluus” liittyy onnellisuuteen. Näin uskoivat erityisesti oululaiset vastaajat. Asiantuntijoiden mukaan tällainen ajattelu on mielenterveyspotilaiden kannalta vahingollista.
- 80 % ehdokkaista oli sitä mieltä, etteivät mielenterveyden kysymykset lisää poliitikon suosiota.
- Noin 14 % ehdokkaista arvioi mielenterveyden vuosittaisiksi kustannuksiksi alle 50 miljoonaa euroa. Oikea luku on 1 700 miljoonaa euroa.
Lähde: Mielenterveyden keskusliiton ja AstraZenecan tilaama tutkimus
Näinä päivinä ei hevin löydä positiivisempaa ja optimistisempaa ihmistä kuin kansanedustajaehdokas. Arvio on Pekka Saurin, joka ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen ei ole ehdolla vaaleissa.
Hänellä oli siis varaa pessimismiin kommentoidessaan Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajana liiton ja lääkeyritys AstraZenecan teettämää tuoretta tutkimusta. Siinä selvitettiin ehdokkaiden asenteita ja tietämystä mielenterveysasioissa.
Ehdokkailta löytyi hyvää tahtoa, mutta mutta heidän tietonsa mielenterveyden ongelmista, niiden hoidosta ja kustannuksista olivat erittäin puutteellisia.
Silti he olivat yksimielisiä siitä, että mielenterveyspalveluiden resursseja on lisättävä, lääkärillä on oltava vapaus tarjota potilaalle paras hoito ja avohoidon lääkehoitoon ja kuntoutukseen tulee panostaa enemmän.
”Oletteko nähneet kansanedustajaehdokasta joka sanoisi, että johonkin ei tarvitse panostaa?” Sauri vinoili.
Ehdokkaat arvioivat mielenterveysongelmien kustannukset yhteiskunnalle roimasti alakanttiin. Vastaajien keskimääräinen oletus oli, että 470 miljoonaa euroa vuodessa riittää. Todellisuudessa kustannukset ovat 1 700 miljoonaa euroa. Joillakin arvio heitti vielä pahemmin.
”70 kansanedustajaehdokasta arvioi, että kustannukset ovat alle 50 miljoonaa euroa. Joukkoon kuului jokunen kansanedustajana istunutkin”, totesi tutkimuksen suorittaneen Kuulas Research Agencyn strategiajohtaja Kari Tervonen.
Lääkekulut taas arvioitiin paljon todellisia kuluja korkeammiksi. Niiden osuus mielenterveyskustannuksista arvioitiin keskimäärin 40 prosentiksi. Todellinen luku on 16 prosenttia.
”Osa ehdokkaista ilmeisesti ajattelee, että avohoito toimii pelkästään lääkkeiden varassa”, Tervonen tulkitsi.
Mielenterveyden hoitoon liittyvillä kysymyksillä ei saa poliittista suosiota samalla tavalla kuin muilla aiheilla. Tätä mieltä oli 80 prosenttia ehdokkaista.
”Päätöksentekoa ohjaa se, mikä on poliittisesti populaaria. Se vaikuttaa mielenterveysongelmien käsittelyyn. Ne tunnetaan huonosti ja ne jakavat ihmisiä enemmän kuin vaikkapa vanhusten hoito”, Tervonen totesi.
Suomessa on 110 000 psyykkisistä syistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa ihmistä. Joka vuosi 9 000 ihmistä joutuu mielenterveysongelmien takia eläkkeelle. Kansanedustajaehdokkaistakin 85 prosenttia kertoi tuntevansa ihmisiä, joilla on ollut tai on vakava mielenterveyden ongelma.
Mielen sairaudet ovat Suomessa eri viivalla kuin somaattiset sairaudet.
”Hoitotakuu toimii somaattisissa hoidoissa, mutta mielenterveyden ongelmien hoidossa ei”, Sauri sanoi.
Tutkimukseen vastasi 517 ehdokasta, yli kolmannes ehdolla olevista. Ehdokkaat vastasivat tutkimukseen nimettöminä.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
