Ilmastonmuutoksesta elämänmuutokseen

2.3.2007 5.50

Jukka Ahonala

Vihreiden vaalimien teemojen tarkoitus on tulla osaksi valtavirran ajattelua. Näin on jo käynyt kysymykselle ilmastonmuutoksesta, ja samoin tulee käymään luomuviljelylle tai vaikkapa eettiselle yrittäjyydelle. Mutta miksi yhä moni suomalainen haluaa torjua ilmastonmuutosta turvautumalla ydinvoimaan? Miksi pelastusta haetaan vanhoista teknisistä ratkaisuista, joiden ongelmat tunnetaan? Apua haetaan sieltä mistä sitä ei tule.

Todellinen muutos ihmisten toiminnassa lähtee sisältä päin. Voi olla, että vasta epäily kulutusjuhlien päättymisestä panee vauhtia omakohtaisille toimille ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ilmastonmuutoskeskustelun tapa kiinnittyä yksittäisiin teemoihin jättää varjoonsa sen tärkeimmän – elämänmuutoksen.

Tapa syyllistää osa ja uhriuttaa loput ei ole hedelmällinen, koska se lukitsee ihmisen vapauden luoda hyvää elämää. Ja juuri tuo vapaus vihreiden pitäisi nostaa esiin, sillä hyvän elämän edellytysten ymmärtäminen on vihreiden tärkein tehtävä.

Perustulokeskustelussa tulon syrjäytymistä edistävät vaikutukset jäävät helposti huomiota vaille. Jos yhteisön jakama taloudellinen tuki olisi avain ihmisten onnelliseen elämään, olisivat maanviljelijät todella onnellisia. Muutenkin vaarana on, että kaikenlainen sosiaalipuuhastelu ajaa tärkeiden vihreiden teemojen kuten ympäristönsuojelun, maatalouden tai elämänmuutoksen, ohi. Juuri kasvava epäusko tulevaisuuteen, pelko, viha ja huoli luovat väärää todellisuutta siellä missä elämän rakennusaineina tulee olla elämäilo, tulevaisuudenusko ja rakkaus.

Rakenteiden sijaan tarvitsemme henkeä. Ihmisen vapaus ja vastuu omasta elämästään on tärkein hyvän elämän lähtökohta. Kaikki työ on arvokasta, ”paskaduuneja” ei ole, koska työ voi olla myös terapiaa. Työnteko niin, että se hyödyttää muita on hyvän elämän perusedellytys.

Jos perustulon tarkoitus on vähentää virkavaltaisuutta, se on edistysaskel. Vielä mielenkiintoisempaa on työn käsitteen laajentaminen niin, että kaikenlainen työ ympäristön eteen ja nykyisen kaltaiset vapaaehtoistyöt ihmisten parissa tulevat selkeämmin osaksi työelämää. Elämäntapamuutosta peräänkuuluttaa myös sosiologi Anthony Giddens kirjassaan Europe in the Global Age. Yksilön merkitys terveydenhuollossa ja energiankäytössä on suuri uudenlaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen kannalta.

Tarvitsemme uuden suunnan. Aloitetaan se vaikka avaamalla silmät sille mitä meillä on, eikä sille mitä meiltä puuttuu.