Uussuomettuminen uhkaa poliitikkoja

2.3.2007 5.58

Laura J. Rantanen

Puolueet menevät vaaleihin suu supussa Venäjän valtapyrkimyksistä.

Puolueet ovat vaalikampanjoissaan vaienneet naapurimaan asioista ja turvallisuuspolitiikasta lähes täysin. Edes Venäjän julkilausutut haaveet sotilaallisesta mahtavuudesta eivät ole kirvoittaneet poliitikoilta kommentteja.

Kansainvälisessä politiikassa on nyt avoin tilanne. Venäjän mahdollinen irtautuminen keskimatkanohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta on periaatteellisesti vakava asia.

Presidentti Vladimir Putinin turvallisuuspoliittinen kohupuhe kolme viikkoa sitten Münchenissä ei ollut Venäjän-tutkijoiden mukaan tarkoitettu Venäjän sisäpolitiikkaan, kuten suomalaislehdissä on arvioitu.

Suomessa suurimmat puolueet ovat kuitenkin iloisen yksimielisiä siitä, että meitä ei uhkaa mikään, eikä varsinkaan idästä.

”Venäjä toimii johdonmukaisesti. Muutoksia naapurissa on tapahtunut, mutta ne ovat olleet enimmäkseen vakautta lisääviä”, SDP:n ohjelmajohtaja Juha Eskelinen sanoo.

Venäjä on puolueiden mielestä mahdollisuus, ei uhka. Keskustan Paula Lehtomäen mielestä Venäjän suhteen kannattaa pysyä hereillä, mutta tärkeintä on huolehtia siitä, että Venäjä ei pidä Suomea uhkana.

”Venäjän kansalaisyhteiskunnan ongelmia ei pidä liioitella”, Lehtomäki sanoo.

Kokoomuksen kansainvälisen politiikan ohjelmajohtaja Jori Arvonen katsoo, että Venäjän demokratia- ja kansalaisyhteiskuntakehitystä pitäisi edistää ensi sijassa EU:n kautta.

”Venäjällä maalataan tässä asiassa piruja seinille. Ulkoista rahoitusta kansalaisjärjestöille pidetään vaarallisena, mikä on jossain määrin huolestuttavaa”, Arvonen sanoo.

Puolueista vihreitä Venäjä huolestuttaa eniten.

”Venäjä on uhka ensisijaisesti omille kansalaisilleen. Tietysti kaikki se mitä Venäjällä tapahtuu, niin poliittisesti, taloudellisesti kuin sotilaallisestikin, koskettaa aina Suomea”, sanoo Venäjään perehtynyt vihreiden kansanedustaja Anni Sinnemäki.

Suomi esiintyy sinnikkäästi Venäjä-asiantuntijana. EU-puheenjohtajakaudellaan Suomi asetti prioriteetikseen Venäjän. Tavoitteena oli saada sulka hattuun muun muassa uuden kumppanuussopimuksen neuvottelemisesta, mutta tulokset jäivät laihoiksi.

Kuva näyttää ristiriitaiselta: idäntuntemuksella pröystäillään, mutta Venäjä-politiikka on ulkoistettu Brysseliin.

Demarien ohjelmajohtaja Eskelisen mielestä esimerkiksi Venäjään ohjusnokitteluun reagointi kuuluu ensisijaisesti Natolle.

Paula Lehtomäen mukaan Venäjä-suhteita ei ole haluttu ulkoistaa mihinkään.

”Esimerkiksi puutullikiistaa ei kauppapoliittisena asiana voi hoitaa kahdenvälisesti Venäjän kanssa, vaan se on EU-asia”, ministeri sanoo.

Puolueiden mielestä Suomen Venäjä-politiikka voi jatkua maalisvaalien jälkeen samanlaisena kuin tällä vaalikaudella.

”Poliittinen dialogi voisi tosin olla reippaampaa ja Venäjän suhteen voitaisiin olla aktiivisempia”, Anni Sinnemäki sanoo.

Venäjän aseteollisuus kasvaa vauhdilla, mutta se ei ole ainoa nouseva ala. Energiasektori pyörittää Venäjällä lähes kaikkea.

Venäjä uhkaa muuta maailmaa pahiten, jos se ei integroidu maailmantalouteen muuten kuin pelaamalla mittavilla energiavaroillaan.