Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Juha Peurala
Vaalean kahvin vaivat. Epäonnistuminen kahvinkeitossa on olennainen osa suomalaisuutta. Naurakoot muut terveine vatsoineen vaan, saatana.
12.12.2008
Tummapaahtoisessa kahvissa on vähemmän happoja ja kofeiinia.
Nimimerkki Ranskalaisen paahdon ystävä kysyy: Tummapaahtoinen kahvi on vatsaystävällistä, väitetään. Onko niin ja mistä se johtuu?
Eno vastaa: Minulla on ollut kunnia osallistua pohjoissatakuntalaiseen kahviseremoniaan, joka eleettömyydessään ja tapahtumattomuudessaan hakkaa mennen tullen eräänkin itäisen saarivaltion teenlipittämissessiot.
Pohjoissatakuntalaiseen kahviseremoniaan kuuluu esimerkiksi se, että emännän tulee kehottaa viisi kertaa vieraita siirtymään kahvipöydän ääreen, mutta kukaan ei liiku, sillä pöytään ei saa mennä ensimmäisenä.
Ei ihme, että kahvinjuonnista tulee toisinaan vatsa kipeäksi. Tätä suomalainen ei tosin myönnä. Ulkomaanepelien tummaa kahvia pidetään vatsaa käristävänä ja kofeiinipitoisempana. Väärin kumpikin.
Kun kahvipapua paahdetaan, sen ainekset muuttuvat ja osa jopa haihtuu. Papu hikoilee osan kofeiinista pois, joten tummassa paahdossa tuota piristettä on vähemmän.
Vatsavaivoja kahvissa aiheuttavat erilaiset hapot. Mitä pidempään kahvia paahdetaan, sitä enemmän hapot hajoavat. Vaaleapaahtoisessa kahvissa näitä happoja on siis enemmän, ja siksi vatsaa nipistää.
Suomalainen vaaleapaahtoinen kahvi ei muuten ole mikään kalevalaisesta muinaisuudesta kumpuava keksintö, vaan aika tuore ilmiö.
Sodan jälkeen suomalaiset olivat järjiltään kahvinhimosta, ja kun tätä kallisarvoista mustaa kultaa vihdoin saatiin meille, sitä ei raaskittu paahtaa pitkään, sillä paahdettaessa kahvin tilavuus, eli määrä, pieneni.
Meillä tietenkin olisi nykyään varaa siirtyä maukkaisiin tummiin paahtoihin – mutta olisihan se hyvänen aika sotasukupolven perinnön halventamista!
Tweet