Ekologisesti Tallinnaan

2.12.2008 10.15

Noora Jussila

Tallinna on retkikohteista suomalaisten kestosuosikki, mutta pääseekö sinne pilaamatta ympäristöä?

Matkailu avartaa, mutta myös kuormittaa luontoa. Tallinnaan matkaava on erityisen kinkkisen asian edessä, sillä mikään matkustustavoista ei ole erityisen ekologinen. Tallinnan ympäristövaltti on, että se on lähellä.

”Matkustaapa Tallinnaan millä tahansa, se on parempi kuin lentää Keski-Eurooppaan saati kauemmas”, sanoo Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta.

Siispä Suomenlahden yli matkaan.

Meriteitse Helsinki–Tallinna-väli on noin 85 kilometriä, ja sen voi taittaa aluksesta riippuen puolessatoista tai kolmessa tunnissa.

Laivojen polttoaineenkulutus kasvaa nopeuden lisääntyessä. Hitaus on siis valttia. Suomenlahden hitain ylittäjä on Eckerö Linen M/S Nordlandia, joka taittaa yhdensuuntaisen matkan reilussa kolmessa tunnissa. Matkustajaa kohden hiilidioksidipäästöjä kertyy noin 14,5 kiloa.

Matkustajan hiilidioksidireppua keventää se, että autolautat kuljettavat usein myös rahtia, jolle siis kuuluu osa ympäristökuormituksesta.

Polttoainesyöppöjen pienten katamaraanien hiilireput ovat suurempia kuin hitaiden jättiläisten. Linda Line ei halunnut antaa tietoa 1,5 tunnissa Tallinnaan sujahtavien pika-alustensa polttoaineenkulutuksesta.

Ilmastolaskurin verkkosivujen mukaan pika-aluksen hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden ovat noin 50 kiloa yhteen suuntaan, eli jopa suurempia kuin lentomatkan.

Lentäen Helsinki–Tallinna-retkelle tulee matkaa sata kilometriä. Finnairin sunnuntain iltavuoroa lukuunottamatta Tallinnaan lennetään FinnComm Airlinesin potkurikoneilla, joiden päästöt ovat suihkukoneita alhaisemmat.

Lentomatka Tallinnaan kestää puoli tuntia. Potkurikoneen hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden ovat noin 26 kiloa yhteen suuntaan.

Helikopterimatka Tallinnaan kestää vain 20 minuuttia. Copterlinen helikopteriin mahtuu 12 matkustajaa. Kun täyttöasteeksi arvioidaan 65 prosenttia, saadaan yhden suunnan matkan hiilidioksidipäästöiksi 42 kiloa henkeä kohden.

Ympäristöministeriö selvitti vuonna 2006 Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutusta. Tutkimus vertaili potkurikoneen, matkustaja-autolautan ja pika-aluksen ilman ja veden kulutusta Helsinki–Tallinna-välillä.

Autolautta oli näistä paras vaihtoehto, pika-alus huonoin. Katamaraani kuluttaa keskimäärin 5,3 kertaa enemmän ilmaa ja vettä kuin autolautta ja 3,6 kertaa enemmän kuin potkurikone.

”Helsinki–Tallinna -väliä ei voi matkustaa kuin erittäin saastuttavilla tavoilla”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Riku Eskelinen.

Vaikka Tallinnaan pyrkisi kiertoteitse, junalla Pietariin ja sieltä bussilla Tallinnaan, kertyvät päästöt henkilöä kohden korkeiksi, Eskelisen arvion mukaan 40 kiloon.

Ympäristön kannalta paras vaihtoehto olisi suora junayhteys Tallinnaan. Jos kaavailtu Helsinki–Tallinna-tunneli ja junayhteys toteutuisi, yhden suunnan matkan hiilidioksidipäästöt olisivat vain noin 2,5 kiloa henkilöä kohden.

Tweet