Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Toimiiko kansalaisten ympäristönsuojelu?

9.2.2007 5.52

Olli Paasivirta

Ympäristönsuojelu Suomessa sai alkunsa 1960-luvulla kansalaisliikkee­nä. Useat liikkeet organisoituivat ja muodostuivat yhdistyk­siksi. Johtavat henkilöt siirtyivät valtakoneistoon. He eivät unohtaneet taustaan­sa, vaan pitivät huolen riittävän rahallisen tuen saannista järjestöilleen.

Ne paisuivat vain rajallisesti jäsenistöltään, mutta sitäkin runsaam­min hallintoraken­teiltaan. Uudet toimet vakiintuivat, pätkätöitä kun ei tunnettu. Niihin valitut radikaalit leipääntyivät. Ääneen tuli rahoittajan eli yhteiskun­nan sävytys.

Ulkoparlamentaarisista yksiköistä hiljalleen järjestelmän osa. Jopa niin, että tietoisesti julkishallinnolle kuuluvat tiedotus ja asennekasvatus annettiin rahan kanssa järjestökentälle hoidetta­viksi. Aikaisemmat uudistusten vastavoimat heräsivät ja saivat myös median mukaansa.

Tuloksena oli se, että vain sovinnaiset ja yhteiskun­nan kehitystä koskevat tiedot ja uutiset saatettiin julkisuuteen. Väestön suuri enemmistö tulikin siihen käsitykseen, että asiat hoituvat ja ongelmat vähene­vät, vaikka monella yhteiskun­nan alueella tilanne vain huononi ja kärjistyi.

Valtaa pitävien tuli poliittista tukea nauttiakseen kertoa, että ”hyvin menee”. Kun kotimaassa ongelman ratkaisu on kadonnut käsistä, syytetään yleistä kansanvälistä kehitystä ja Suomen mitätöntä mahdolli­suutta vaikuttaa ratkaisuihin. Näin voidaan toimia niin kuin ennenkin. Esimerkkeinä suurista kysymyksistä voidaan mainita maapallon väestön kasvu ja sen vaatimat luonnonvarat, epäonnis­tuneet EU:n direktiivit, Itämeren pilaantuminen ja ilmaston muutos.

Suomalainen kansalaisaktivismi elää hiljaista suvantokautta ja eläköityy pian kokonaan. Jos todella merkityksellisiä liikkeitä syntyy,yhteiskunnan vanha polvi hoitaa ongelman entiseen tyyliin. Kohta voidaankin kysyä mielipiteen ilmaisuoikeuden perään. Tieto­konekeskuste­lu on fyysisesti terveellisem­pää kuin vanhanajan katumielenosoitukset. Toinen asia on, mihin näin tukahdutettu ajatusmaail­ma joskus purkaantuu ja millä tavoin.

 




Viite