Raha ratkaisee eliniän

2.2.2007

Veikko Halmetoja

Kirjoittaja on vihreiden puoluehallituksen jäsen.

OECD:n hiljattain ilmestyneessä kansainvälisessä vertailussa kerrotaan, että terveydenhuolto suosii Suomessa hyvätuloisia enemmän kuin monissa muissa länsimaissa. Painimme samassa sarjassa Yhdysvaltojen ja Portugalin kanssa.

Terveydenhuolto on kuitenkin vain yksi osatekijä siinä, miten tasa-arvoisesti terveys, sairaus ja kuolleisuus kohtelevat eri väestöryhmiä. Koulutuksen, ammattiaseman ja tulojen vaikutus terveyteen on Suomessa poikkeuksellisen suuri.

Asian voi tiivistää yhteen virkkeeseen: Koulutetut ja varakkaat ovat huomattavasti terveempiä kuin vähän koulutetut ja pienituloiset. Terveydentila muuttuu asteittain sosiaalisen aseman mukaan eli kyse ei ole vain ääripäiden välisestä erosta.

Äkkiseltään voisi luulla, että erot ovat kaventumaan päin, mutta näin ei ole. Ne kasvavat melkoista vauhtia. Vuonna 1970 35-vuotiaan duunarimiehen elinajanodote oli noin 4,5 vuotta heikompi kuin samanikäisen korkeakoulutetun miehen. 2000-luvulla tuo ero on jo kuusi vuotta. Pienituloisimpien miesten kuolleisuus on reilusti yli kaksinkertainen suurituloisimpiin verrattuna, naisillakin suhdeluku lähentelee kahta.

Eroja löytyy toki muistakin EU-maista, mutta Suomessa ne ovat poikkeuksellisen suuria verrattuna esimerkiksi Italiaan tai Englantiin.

Terveyserot eivät ole oikeudenmukaisia: sosiaalidemokratia ei ole toiminut siten kuin pitäisi. Kyse on epätasa-arvosta. Puhe siitä, että terveyserot ovat syntyneet ihmisten vapaan valinnan tuloksena on mautonta, kun erot ovat näin systemaattisia.

Syiden löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa. On vaikea arvioida, missä määrin lapsuus vaikuttaa myöhempään terveyskehitykseen ja milloin nimenomaan huono terveys heikentää sosiaalista asemaa eikä toisinpäin.

Sosiaalinen eriarvoisuus vaikuttaa ihmisen elämätapoihin. Ammatti vaikuttaa työoloihin, tulotaso asumiseen sekä kulutusmahdollisuuksiin ja koulutus terveysasenteisiin.

Tupakka ja alkoholi selittävät noin puolet miesten terveyseroista. Kiinnostavaa on, että eri sosiaaliryhmät kuluttavat alkoholia lähes yhtä paljon, mutta haitat ovat monta kertaa yleisempiä duunareilla.

Terveydelliset luokkaerot uhkaavat kasvaa jatkossa, kun köyhien lapsiperheiden määrä lisääntyy, maahanmuuttajaväestö ei kotoudu, työterveyshuollon kattavuus on pätkätyöläisillä huono ja alkoholin hinta pysyy matalana. On lukuisia syitä, joihin pystyisimme vaikuttamaan, jos haluaisimme.