Lääkepatentit ovat uhka terveydenhuollolle

26.1.2007

Tapio Laakso

Kelan maksamat lääkekorvaukset ovat yli kolminkertaistuneet 1990-luvun alun jälkeen. Väestön ikääntyessä kehitys näyttää jatkuvan, joten lääkekustannukset ovat jatkuvasti suurempi taakka terveydenhuollolle.

Suomi on rikas maa ja silti terveydenhuolto on vaikeuksissa kalliiden lääkkeiden kanssa. Jo nyt on kuultu puheita tarpeesta priorisoida, kenelle kalliita lääkkeitä ja hoitoja tarjotaan, kenelle ei. Kehitysmaille tilanne on vielä paljon vaikeampi. Köyhyydestä huolimatta lääkkeet eivät ole näissä maissa halvempia.

Tarvittavia lääkkeitä ei välttämättä edes ole, koska köyhiä tappavien tautien torjunta ei ole hyvää bisnestä. Tuberkuloosiin kuolee vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä ja olemassa oleville lääkkeille vastustuskykyiset kannat ovat kasvussa. Nykyiset lääkkeet on kehitetty 1950- ja 1960-luvulla.

Kehitysmaat ovat joutuneet kaksinkertaiseen umpikujaan. Olemassa olevat lääkkeet esimerkiksi aidsin hoitamiseen ovat liian kalliita ja lukuisat taudit jäävät kokonaan vaille huomiota.

Uusien lääkkeiden kehittäminen rahoitetaan pääasiallisesti patenttijärjestelmän avulla. Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimus takaa lääkepatentin omistajalle 20 vuoden monopolin lääkkeen valmistukseen ja myyntiin. Järjestelmää perustellaan investointien varmistamisella tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Monopoli takaa tulot uusista lääkkeistä, joiden kehittäminen on kallista ja riskialtista toimintaa.

Tietotalouden dilemma näkyy lääkkeiden kehittämisessä. Tiedon tuottaminen on vaikeaa ja kallista, mutta monistaminen helppoa ja halpaa. Aids-lääke maksaa Yhdysvalloissa 3 800 dollaria vuodessa, kopiovalmisteen saa 21 dollarilla.

Toisin kuin musiikin tai elokuvien kanssa, lääkkeiden kopioinnissa on kyse elämästä ja kuolemasta. Lääkeyhtiöitä ja patentteja on viime aikoina kritisoitu paljon. Lääkeyhtiö Pfizerin käynnisti tästä syystä valtavan kopiolääkkeiden vastaisen mainoskampanjan loppuvuodesta. Lääkebisnes on yksi korkeimpia voittoja pääomalle tuottavista aloista.

Yhtiöt ovat puolustuskannalla, koska on olemassa tapoja taata tutkimuksen ja tuotekehityksen jatkuminen ilman, että lääkkeet maksavat tähtitieteellisiä summia. Yhdysvalloissa on esitetty lääketieteellisten keksintöjen palkintorahaston perustamista,  josta uuden lääkkeen kehittäjälle maksettaisiin kymmenen vuoden ajan korvausta panostuksesta tuotekehitykseen. Itse lääkkeen hinta määräytyisi vapailla markkinoilla.

Kela maksoi vuonna 2005 verovaroista lääkekorvauksia hieman yli miljardi euroa, joilla kustannettiin lääkeyhtiöiden voittoja, markkinointikuluja ja lobbausta. Vain murto-osa yhtiöiden tuloista menee tutkimukseen ja tuotekehitykseen.  

Suomen pitäisi olla mukana ajamassa nykyisten patenttien avaamista ja patenttijärjestelmän uudistamista. Lääkevaihtoa on laajennettava, mutta samalla on kannettava vastuu uusien lääkkeiden kehittämisestä. Uuden lääkkeen kehittäminen maksaa arvioijasta riippuen 50 miljoonasta eurosta ylöspäin. Patenttien avaamisen ja lääkevaihdon avulla säästetyt varat on ohjattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jonka tulokset kuuluvat kaikille tietokoneohjelmista tutun avoimen lähdekoodin periaatteen mukaisesti. Lääkkeiden kehitys ja saatavuus ovat liian tärkeitä asioita jätettäväksi markkinoiden näkymättömän ja olemattoman käden hoidettavaksi.