Keskustan vastaukset kokonaisuudessaan

12.1.2007 5.50

Jussi Laitinen

Mitkä ympäristöasiat ovat olleet puolueelle tärkeimpiä tällä vaalikaudella?

Suurena linjana Keskusta on pyrkinyt toteuttamaan myös kuluvalla vaalikaudella realistisen vihreyden ja ylisukupolvisuuden periaatteita: Luontoa tulee hoitaa ja suojella mutta sitä voidaan myös hyödyntää, kun se vain tehdään kestävällä ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitävällä tavalla. Jokaisen sukupolven on kuitenkin jätettävä ympäristönsä seuraaville sukupolville vähintään yhtä hyvään tilaan kuin missä sen vastaanotti.

Puolue paalutti vuoden 2003 vaaliohjelmassaan Itämeren suojelun ja lähialueisiin liittyvien ympäristöriskien pienentämisen ympäristöpolitiikkansa ykkösasioiksi kuluvalle vaalikaudelle.

Vaaliohjelmassaan Keskusta korosti myös uusiutuvien luonnonvarojen hoitoa ja hyödyntämistä.

Mitä konkreettista niissä on saatu aikaan?

Keskustan tavoitteet näkyvät selvästi hallitusohjelmassa sekä Vanhasen hallituksen ympäristö- ja energiapolitiikassa.

Vanhasen hallituksen konkreettisia toimia Itämeren suojelemiseksi:

Suomenlahden alusliikenteen ohjaus- ja seurantajärjestelmä otettiin käyttöön 2004.
Suomen öljyntorjuntavalmiutta on parannettu, mm. uudelle öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan tarkoitetulle monitoimialukselle on saatu tilausvaltuudet. Väylänhoitoalus ja kaksi ulkovartioalusta on korjattu merikelpoisiksi öljyntorjunta-aluksiksi.
Ympäristöministeriö hyväksyi Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelman 2005.
On jatkettu Itämeren suojeluohjelman toimeenpanoa. Siinä ensisijaiset toimet on kohdistettu vähentämään rannikkovesiämme kuormittavia kotimaisia päästöjä.
IMO (International Maritime Organization) on nimennyt hallituskauden aikana Itämeren erityisen herkäksi merialueeksi, mikä oli Vanhasen hallituksen ohjelman tavoitteena.
Pohjoisen ulottuvuuden teemaan liittyen erityisesti Venäjän kanssa on ollut esillä merikuljetusten turvallisuus ja Itämeren öljykuljetukset. Lisäksi Suomi on ottanut esille ympäristöyhteistyössä mm. Viron pienten kaupunkien vesihuollon kehittämisen sekä Pietarin vesi- ja jätevesien puhdistusjärjestelmien kehittämisen ja toteuttamisen (mm. Pietarin lounaisen jätevesipuhdistamon rakentamisen loppuun saattaminen ja käyttöönotto.)

Konkreettisia toimia uusiutuvien luonnonvarojen hoitamisessa ja hyödyntämisessä sekä yleensäkin kestävän kehityksen edistämisessä:

Kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarisen johdolla KTM tuki 2006 kesällä tuulivoiman edistämistä 10 miljoonalla eurolla, minkä avulla rakennetaan mm. Kemiin Suomen suurin tuulipuisto.
Pekkarisen aloitteesta hallitus päätti syksyllä 2006 liikenteen biopolttoaineiden käyttövelvoitteesta. Biopohjaisten polttoaineiden osuus liikennepolttoaineista nostetaan asteittain 5,75 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi KTM:ssä selvitetään seuraavaa vaalikautta varten bioenergian lisäysmahdollisuuksia ns. toisen sukupolven biopolttoaineiden avulla. Hallitus on päättänyt lisätalousarvioehdotuksessaan varata yhdeksän miljoonaa euroa uusien, toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen.
Hallituskauden aikana on perustettu pientalojen sähkö- ja öljylämmityksen muuttamiseksi tukijärjestelmä, joka suosii puupellettejä ja kotimaista uusiutuvaa energiaa.
Hallitus on hyväksynyt kestävän kulutuksen ja tuotannon kansallisen ohjelman.
Hallitus teki periaatepäätöksen biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiskeksi joulukuussa 2004. Tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen sekä muiden ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen sekä biohajoavan jätteen kierrätyksen ja muun hyödyntämisen edistäminen.
Suomen kansallinen, vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma valmistui helmikuussa 2006. Siinä arvioidaan kemikaalien haittoja yksittäisille kuluttajille, työntekijöiden terveydelle, kansanterveydelle sekä ympäristölle. Ohjelman tavoitteena on, etteivät kemikaalit aiheuttaisi Suomessa merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja vuonna 2020.

Mitä ympäristöasioita aiotte ajaa ensi vaalikaudella?

Keskustan varsinainen vaaliohjelma ja hallitusohjelmatavoitteet määritellään aivan alkuvuodesta 2007, mutta ainakin seuraavat asiat ovat Keskustan ”esityslistalla”:

Toimia Itämeren suojelemiseksi ja pelastamiseksi on jatkettava.
Maailman energiatalous nojautuu kestämättömällä tavalla öljyyn, kivihiileen ja uraaniin. Kansainvälisesti Suomen on oltava mukana sellaisen uusiutuvan energiatuotannon kehittämisessä ja rakentamisessa, joka tuotantomääriltään voi korvata fossiilisia raaka-aineita maailmanlaajuisesti.
Energian säästämiseksi ja kestävän kehityksen tukemiseksi tarvitaan satsauksia niin teknologisten innovaatioiden kuin tuotannollisten uudistusten kehittämiseen. Kotimaisten uusiutuvien energialähteiden käytön tehostamiseen ja lisäämiseen on tutkimus- ja tuotekehitystyön sekä uuden teknologian avulla mahdollisuuksia. Kotimaisen bioenergian osuutta on lisättävä. Kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi Suomen on alettava rakentaa energiapalettiaan niin, että hiilen poltosta voidaan mahdollisimman pian luopua ja kasvava määrä fossiilisesta öljystä korvataan alkuvaiheessa etanolilla, biodieselillä ja biokaasulla.
Veroesteet uusiutuvan energian tuotannon ja kuluttamisen tieltä tulee poistaa ja verotuksella pitää muutoinkin tukea energiataseeltaan vahvaa uusiutuvaa tuotantoa. Liikenteen verotusta tulee uudistaa niin, että esimerkiksi autoverotus tukee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja kestävää kehitystä.

Onko ympäristöä otettu huomioon puolueen tilaisuuksien järjestämisessä, jäsenten matkustamisessa ynnä muissa käytännön tilanteissa?

Muun muassa suuriin kokouksiimme (puoluekokous, puoluevaltuuskuntien kokoukset) valtaosa osallistujista matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla, tilausbusseilla tai kimppakyydeillä. Ongelmana varsinkin pienempien tapahtumien ja kokousten kohdalla on se, että etenkin viikonloppuisin ja iltaisin julkiset liikenneyhteydet monille paikkakunnille ovat heikot.
Tapahtumissamme (esimerkiksi Keskustan puoluekokouksessa saattaa olla läsnä 4 000 – 5 000 henkilöä) jätteiden lajittelua ja kierrätystä pyritään tekemään mahdollisimman pitkälle. Esimerkiksi kuluvan vuoden puoluekokouksessa Oulussa kesäkuussa ruokailun yhteydessä lajitteluun kiinnitettiin huomiota, koska tuhansien ihmisten kokouksessa syntyy paljon mm. biojätettä. Lisäksi kokouksessa kiellettiin mainosmateriaalien ja lennäkkien jako kokoussaliin. Varsinaiset kokousasiakirjat jaettiin osallistujille pitkäkäyttöisessä kangaskassissa, ei pahvisessa tai muovisessa kotelossa. Kokouksessa tarjottu ruoka tilattiin pääosin paikallisilta pienyrittäjiltä ja tuottajilta.
Jokapäiväisessä toiminnassaan esimerkiksi puoluetoimisto luonnollisesti lajittelee jätteensä ja jätepaperinsa taloyhtiön jätekatoksessa oleviin keräyslaatikoihin.

Kysymyksiin vastasi suunnittelupäällikkö Ilkka Miettinen.