Ubiikki tulee

22.12.2006 5.58

Taina Ahtela

Arki digitalisoituu, eduskunnalla vaikeuksia pysyä perässä.

Aina läsnä. Tietotekniikka ei tahdo kiinnostaa kansanedustajia, vaikka sitä on kaikkialla. Jyrki Kasvin mukaan kaupungin paras nettikahvila on eduskunnassa.

Kansalaisoikeudet uhkaavat jäädä valvonnan jalkoihin digitalisoituvassa maailmassa. Yksityisyyden ja sananvapauden turvaamiseksi ei ole työkaluja, kun lainsäädäntö laahaa pahimmillaan kymmenen vuotta teknisen kehityksen perässä.

”Nyt tarvittaisiin esimerkiksi laki, joka estäisi zombie-koneiden käytön hyökkäyksiin, mutta sellainen säädetään luultavasti joskus, kun kehitys on jo ajanut nykytekniikan ohi”, sanoo vihreiden kansanedustaja, tekniikan tohtori Jyrki Kasvi. Zombie-koneet ovat kotikoneita, joita rikolliset käyttävät omiin tarkoituksiinsa omistajan tietämättä.

Kasvi kritisoi kollegoitaan vähäisestä kiinnostuksesta tietotekniikkaan liittyvissä asioissa.

”Teknologia sokaisee ihmiset. Siihen liittyvät ongelmat nähdään teknisinä, ei poliittisina. Ja kun teknologiaa ei ymmärretä, tehdään paniikkiratkaisuja ja hyödyttömiä lakeja poliittisten irtopisteiden saamiseksi.”

Kasvi viittaa eduskunnan syksyllä hyväksymään lakiin lapsipornon suodattamisesta. Kasvi jäi yksin vastustaessaan lakia, joka on hänen mukaansa paitsi hampaaton verrattuna perinteiseen poliisityöhön, myös päänavaus verkon ennakkosensuurille. Vastaavaa ennakkosensuuria käytetään maailmalla muun muassa ihmisoikeuksista kertovien sivujen suodattamiseen.

Lähes kaikkialle levinnyt tietotekniikka muuttaa huomaamatta yhteiskunnan perusrakenteita. Ilmiötä kuvataan sanoilla ubiikkiyhteiskunta tai arjen tietoyhteiskunta.

Uudenlaisista palveluista esimerkiksi käyvät matkapuhelimen sijaintitietoihin perustuvat reittioppaat. Keksinnöt helpottavat arkea, mutta ilman kunnon pelisääntöjä niissä on myös riskinsä.

”Kuinka yksityistä on esimerkiksi tieto siitä, missä kulloinkin olet?”, Kasvi kysyy.

Jo nykyisellä teknologialla viranomaiset voisivat seurata, milloin esimerkiksi yhteiskunnallisesti aktiiviset ihmiset alkavat kerääntyä yhteen, ja hajottaa sitten joukon.

”Onhan tämä aika kauhuskenaario, mutta teknologian osalta mahdollinen. Olen varma, että Kiinassa tällaista jo suunnitellaan.”

Määrittelemistä kaipaavat myös kaupan ja markkinoinnin pelisäännöt.

”Teknologiateollisuudessa 3G on jo pitkään tarkoittanut ”girls, games and gambling”, sillä mobiilipeleille ja -pornolle on suurin kysyntä. Mutta Suomessa puhutaan vain teknologiasta, ei säännöistä.”

Arjen tietotekniikkaa kehitetään Suomessa määrätietoisesti, mutta teknologialähtöisesti. Se myös leviää epätasaisesti, esimerkiksi julkisissa palveluissa tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä.  

”Myönteinen esimerkki on verottaja. Itse täytettävän nettilomakkeen sijasta jo valmiit tiedot kerätään yhteen ja ne lähetetään veronmaksajille vain tarkistettavaksi. Tällaisia sovelluksia tarvittaisiin muuallakin”, Kasvi sanoo.

Ubiikista toivotaan puhtia Suomen ja Euroopan kilpailukykytalkoisiin. Kasvin mukaan edelläkävijyyden tavoittelu saattaa kuitenkin olla jo myöhäistä.

”Moni Aasian maa on jo mennyt ohi. Euroopan mahdollisuudet kaatuivat umts-sotkussa, jonka jälkeen operaattoreilla ei ole ollut varaa kehittää uusia palveluita.”