Kovia paketteja

22.12.2006 5.56

Laura Kosonen

Vihreä Lanka kysyi, mitä puolueet kaavailevat seuraavan hallituksen politiikkaohjelmiksi.

Osaatko kertoa, mitä politiikkaohjelmia nykyinen hallitus on käynnistänyt? Ei hätää, tuskin kovin moni muukaan politiikkaa ulkopuolelta seuraava osaisi.

Puolueet hallituksesta oppositioon ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että paperinmakuisesta nimestään huolimatta politiikkaohjelmat ovat tärkeä lisä varsinaiseen hallitusohjelmaan.  Ne ovat tärkeiksi katsottujen teemojen ympärille rakennettuja tavoitepaketteja, joiden saavuttamiseksi ministeriöt tekevät yhteistyötä.

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen neljä politiikkaohjelmaa ovat tietoyhteiskuntaohjelma, työllisyysohjelma, yrittäjyyden politiikkaohjelma ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Esitimme politiikkaohjelmien johtajille kysymyksen, mikä on ohjelmasi suurin saavutus. Vastaukset olivat yllättävän epämääräisiä.

Yrittäjyysohjelman johtaja Raimo Luoma kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja kansalaisvaikuttamisen ohjelmaa vetänyt Seppo Niemelä oikeusministeriöstä pitävät suurimpina saavutuksina ”ilmapiirin muuttumista” ja ”tietoisuuden kasvamista”. Tietoyhteiskuntaohjelman johtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja valtioneuvoston kansliasta puhuu ”kansallisesta tahtotilasta” ja ”yhteistyön tiivistymisestä”. Työllisyysohjelman johtaja Maire Mäki työministeriöstä nimeää kaksi konkreettista saavutusta, työvoiman palvelukeskusten verkoston perustamisen ja työmarkkinatukiuudistuksen, joka tähtää työttömien aktivoimiseen.

Etenkin oppositiopuolueet moittivat nykyisiä ohjelmia epäkonkreettisuudesta. ”On olemassa vaara, että ne jäävät vain kuolleeksi  kirjaimeksi”, sanoo Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Rosa Meriläisen  mielestä tavoitteenasettelun puutteellisuus on ollut nykyisissä ohjelmissa selkeä ongelma.

”Ohjelmilla täytyy olla selkeät tavoitteet ja niiden saavuttamisen mittaamiseksi konkreettiset mittarit. Nyt ohjelmat ovat jääneet irrallisiksi hallituksen politiikasta. Räikeimpänä esimerkkinä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma ja samaan aikaan ministeri Tanja Saarelan päätös leikata kulttuurilehtien ja kansalaisjärjestöjen tukia.”