Yliopistoja kyykytetään

15.12.2006 5.57

Elina Grundström

Yliopistoväen mitta on täynnä. Hallitukset ovat sanoneet panostavansa tieteeseen, mutta käytännössä yliopistojen perusrahoitus on pysynyt lama-ajan leikkausten jälkeisellä tasolla, eikä opintorahaa ole korotettu 15 vuoteen.

Opiskelijamäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa 36 prosenttia ja väittelijöiden määrä kaksinkertaistunut, mutta opetushenkilökunnan määrä ei ole kasvanut. Parhaillekaan tutkijoille ei ole tarjolla vakinaisia töitä.

Niinpä opiskelijat elävät köyhyysrajan alapuolella, professorit tekevät töitä enemmän kuin mikään muu ammattiryhmä ja 80 prosenttia Tieteentekijöiden liiton jäsenkunnasta on määräaikaisissa töissä. Tutkija Elina Vuola kirjoitti Helsingin Sanomissa 7.12. että monet ammattitutkijat pitävät nuorten kannustamista tutkijanuralle näissä olosuhteissa moraalittomana.

Syynä ei ole rahan puute, vaan byrokraattien vallankaappaus. Korkeakoulujen ja tutkimuksen lisärahoitus on sijoitettu kaikenlaisiin erillishankkeisiin. Opettajien työmäärää ovat kasvattaneet tuottavuusohjelmat, strategiapaperit ja muut hallinnolliset kiemurat.

Suomen Akatemiaan valittiin viime viikolla uusi demaripääjohtaja Markku Mattila suoraan demareiden pitkään johtamasta opetusministeriöistä. Kauppalehden 9.12. perusteella Mattila edustaa tutuksi tullutta yliopistojen kyykytyslinjaa. Hän haluaa lisätä kilpaillun rahoituksen osuutta yliopistojen perusrahoituksen kustannuksella ja vaatii ensi töikseen, että ”yliopistojen pitäisi nopeasti toteuttaa kansainvälistymisstrategiat, joita opetusministeriö on niiltä pyytänyt”.

Seuraavassa hallitusohjelmassa yliopistojen ahdinkoon pitäisi suhtautua vakavasti. Yliopistoissa tarvitaan nyt työrauhaa: vakivirkoja ja täyspäiväisiä opiskelijoita, joiden ei tarvitse käydä töissä.