Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Näin taistelet ilmastokriisiä vastaan kotikunnassasi
30.10.2019 14.00
Päästökaupan ja olohuoneen valojen sammuttelun väliin mahtuu eri kokoisia ilmastotekoja. Moneen niistä voi ryhtyä kotikunnassa.
Kunnilla on kunnianhimoa
Suomen kuntien ilmastotavoitteet ovat monesti kunnianhimoisempia kuin valtion tai Euroopan unionin. Suomen hallitusohjelmaan kirjattu tavoitevuosi hiilineutraaliudelle on 2035. EU vasta pohtii hiilineutraaliksi pyrkimistä 2050.
”Laskelmiemme mukaan 40 prosenttia suomalaisista asua kunnissa, jotka pyrkivät hiilineutraaleiksi vuoteen 2030 mennessä”, sanoo ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Kuntaliitosta.
Kunnat voivat hillitä ilmastonmuutosta esimerkiksi energiantuotannossa ja -kulutuksessa, liikenteessä, rakentamisessa ja kaavoittamisessa.
Vaadi tiukkoja tavoitteita
”Kunnalla pitäisi olla kunnianhimoinen päästövähennystavoite. Kunnalla pitää olla myös tavoitteen saavuttamiseen tähtäävä suunnitelma, tiekartta tai ohjelma. Hiilineutraalius vuoteen 2030 on hyvä viitetaso”, sanoo Sitran vanhempi asiantuntija Oras Tynkkynen.
Jos tavoitetta ei kotikunnassa ole, sen vaatimisesta on hyvä alkaa.
Ole rohkea ja nosta haloo
Jos huomaat, että kuntasi tuhlaa energiaa tai luonnonvaroja, nosta asiasta meteli.
”Nykyään hyvässä ja pahassa toimii haloon nostaminen, sanan levittäminen ja tarvittaessa toimittajiin yhteyden ottaminen”, jakamistalousyrittäjä Pauliina Seppälä sanoo.
Selvitä, mitä muissa kunnissa on tehty
Lukuisissa Suomen kunnissa on tehty ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ne vaihtelevat hakkeella lämmitettävistä kouluista kunnianhimoisiin liikennemuutoksiin. Selvitä, sopisiko joku muualla kehitetty ajatus omaan kuntaasi.
”Lahdessa kokeillaan henkilökohtaisen liikkumisen päästökauppaa Citicap-hankkeessa. Jos käyttää oman auton sijasta vähäpäästöisiä tai päästöttömiä kulkuvälineitä, voi saada krediittejä joilla voi edelleen maksaa joukkoliikenteen matkoja”, kertoo Miira Riipinen.
Osallistu osallistamiseen
Kunnat järjestävät jo nyt monista päätöksistään sähköisiä palautekanavia ja tilaisuuksia, johin kuntalaiset voivat osallistua.
”Etenkin kaavoituksessa nämä ovat yleisiä”, Riipinen sanoo.
Kaavoitus vaikuttaa paljon esimerkiksi liikenteen päästöihin.
Pienikin joukko riittää
”Usein ihmisillä on harhakuva siitä, että ilmastonmuutoksen torjuntaa ajamaan tarvitaan suuri valtakunnallinen joukkoliike”, Oras Tynkkynen huomauttaa.
”Toiminnan voi aloittaa yksinkin, mutta näinä ilmastoahdistuksen aikoina ei liene vaikeaa värvätä mukaan kahta kaveriaan. 3–10 ihmistä on jo aivan riittävä liikkeen ydinjoukko kuntatasolla.”
Verkostoidu
Liity erilaisiin jakamistalouden, kierrätyksen ja ilmastonmuutoksen ympärille rakentuneisiin sosiaalisen median ryhmiin.
”Nykyään paras työkalu toiminnan aikaansaamiseksi ja ihmisten mobilisoimiseen on Facebook. Muissa kanavissa voi saada tykkäyksiä, mutta Facebookissa on parhaat työkalut ryhmille. Helsingissä hyvä esimerkkki on Korttelipihat takaisin -ryhmä”, Seppälä sanoo.
Kunta-aloitteella eteenpäin
Kuntalaisella on oikeus tehdä kunnan toimintaa koskevia aloitteita. Jos aloitteen takana on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, asia on käsiteltävä kuuden kuukauden kuluessa.
”Aloitteen on hyvä olla konkreettinen. Kunnan autot sähköautoiksi tai kasvisruokapäivä kouluihin”, Oras Tynkkynen sanoo.
Politisoi taidolla
Oman ilmastohankkeen voi viedä myös kunnan poliittisten ryhmien ajettavaksi. Siinä taito on valttia.
”On tärkeää, että valtuustoaloitteen takana on vähintään kolme valtuustoryhmää, eikä aina vasemmisto–vihreät–SDP, vaan yllättävämpiä yhdistelmiä”, Tynkkynen neuvoo.
Kun hanke ei näytä vain yhden puolueen ajamalta, kaikki voivat voittaa kannattamalla sitä, eikä poliittisten pisteiden valumista kilpailijalle tarvitse pelätä.
Kohtaa kuntapäättäjiä
Suomi on pieni maa, jossa vallankäyttäjät ovat lähellä kansaa.
”Jos sinulla on idea, jolla kotikuntasi päästöjä voi vähentää, voit päästä tapaamaan kunnanjohtajaa tai vaikka teknistä johtajaa melkein kaikissa kunnissa”, Oras Tynkkynen sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
