Ken Teegardin / Flickr (CC-BY-SA)

Suomessa myydään valtavasti ulkomailta tuotua tavaraa – päästöt ovat täysi mysteeri

9.10.2019 10.01

Lasse Leipola

Suomeen tuodaan vuosittain 60 miljoonaa tonnia tavaraa. Näiden tuotteiden valmistuksessa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ei lasketa Suomen päästöihin, eikä niitä edes tunneta tarkasti. Suomen ympäristökeskus Syke on arvioinut, että suomalaisten kulutuksen päästöt ovat noin kolmanneksen suuremmat kuin Suomen rajojen sisällä syntyvät päästöt.

Yritysten vastuullisuutta valvova Finnwatch selvittää tuoreessa raportissaan, miten yritykset ovat huomioineet Suomeen tuomiensa tuotteiden tuotannossa syntyneet päästöt. Sen mukaan eurooppalaisilla yrityksillä voisi olla suuri vaikutus siihen, miten nopeasti ilmastoystävällisiä ratkaisuja otetaan käyttöön Intian ja Kiinan kaltaisissa tuottajamaissa.

”Suomessa monet syyttävät Kiinaa ja muita Aasian maita kivihiilen poltosta ja ilmastokriisin kiihdyttämisestä. Nyt on aika huomata, että Suomessa toimivat yritykset ja oma kulutuksemme ruokkivat fossiilisen energian kulutusta tuotantomaissa”, toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoo.

Pelkästään Kiinasta tuodaan Suomeen vuosittain lähes viiden miljardin euron edestä muun muassa elektroniikkaa, teollisuuslaitteita ja tekstiileitä.

Toisin kuin Suomessa, Kiinassa maan oman kulutuksen päästöt ovat pienemmät kuin tuotannon päästöt, koska suuri osa tuotannosta viedään ulkomaille. Käytännössä esimerkiksi suomalaisten kulutuksesta aiheutuvia päästöjä on siten ulkoistettu Kiinan kaltaisiin maihin.

Eri maiden päästöjen kehitystä seuraavan Global Carbon Atlaksen mukaan Kiinan päästöt olisivat noin kymmenyksen pienemmät, jos niissä huomioitaisiin vain maan omasta kulutuksesta aiheutuvat päästöt.

Finnwatch kysyi kymmeniltä Suomeen tuontituotteita tuovalta yritykseltä, mitä ne tietävät tuomiensa tuotteiden tuotannon päästöistä ja miten ne ovat pyrkineet vaikuttamaan niihin. Vastaajien joukossa olivat muun muassa Halti, Kesko, Lidl, Pentik ja S-ryhmä.

Vastaukset antavat melko synkän kuvan maahantuojien ilmastovastuullisuudesta: tuotannon päästöjä ei pääsääntöisesti tunneta, eikä niihin ole pyritty vaikuttamaan.

Kysyttäessä tuotannossa käytettävistä energialähteistä vastaukset jakautuvat kahteen ryhmään: joko käytettävästä energiamuodosta ei ole tietoa tai tavarat tuotetaan fossiilisella energialla.

Vastaajista ainoastaan Familon ja Finlayson ovat pyytäneet tavarantoimittajilta hiilijalanjäljen raportointia. Moni muu yritys kertoi valmistelevansa päästöjen seurantaa tai vähentämistä.

”Julkisella keskustelulla ja kuluttajapaineella on mahdollista saada yritykset nopeastikin liikkeelle. Pelkästään kyselyyn vastanneilla yrityksillä on suoria tavarantoimittajia riskimaissa yli 3000 kappaletta. Jos yritykset alkaisivat vaatia näiltä toimenpiteitä uusiutuvan energian käyttämiseksi ja energian säästämiseksi, olisi sillä merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin”, raportissa todetaan.

Finnwatch suosittaa yrityksille aikatauluun sidottuja suunnitelmia päästöjen seurantaan ja vähentämiseen. Sen mukaan ostosopimuksiin tulisi liittää uusiutuvan energian käyttöä koskevia vaatimuksia.

Finnwatchin mukaan Suomen hallituksen tulisi ryhtyä seuraamaan alueellisten päästöjen rinnalla myös kulutuksen päästöjä, ettei vuodelle 2035 asetettua hiilineutraaliustavoitetta saavuteta ulkoistamalla päästöjä muualle maailmaan.

”Tässä voidaan tehdä yhteistyötä Ruotsin kanssa, jossa ollaan parhaillaan laatimassa kulutusperäisten päästöjen tavoitteita ja toimialakohtaisia toimenpiteitä ilmastotavoitteiden mukaiselle päästötasolle pääsemiseksi”, raportissa todetaan.

Finnwatch toivoo myös, että päätöstä luopua kivihiilestä täydennettäisiin. Suomeen ei pitäisi myöskään tuoda pääosin kivihiilienergialla valmistettuja tuotteita. Myös kulutuksen päästöjä rajoittavien hiilitullien tai hiiliverojen selvittämistä esitetään raportissa.

kulutuksen päästöt  hiilitullit  kansainvälinen kauppa  talous  kuluttaja  päästöt  ilmastopolitiikka  vähittäiskauppa 

Tweet