Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Teemu Vaarakallio
Seis. Ende Gelände -mielenosoittajat onnistuivat seisauttamaan maailman suurimman ruskohiilikaivoksen toiminnan.
8.10.2019 11.32
Viimeistään syyskuun lopun tuhansia osallistujia keränneet ilmastomielenosoitukset näyttivät, että suomalaiset lähtevät kadulle ilmastokriisin vuoksi.
Varsinainen kansalaistottelemattomuus on kuitenkin vielä melko harvinaista ja pienimuotoista. Näin siitä huolimatta, että Britanniassa syntynyt, suoralla toiminnalla ilmastopolitiikkaa herättelevät Extinction Rebellion -liike on rantautunut myös Suomeen.
Euroopassa laajalla kansallistottelemattomuudella on pitkät perinteet.
Eurooppalaisen suoran ilmastotoiminnan tärkeimpiä tapahtumia on saksalainen Ende Gelände. Vuodesta 2010 järjestetyssä tapahtumassa on ammattimainen organisaatio, leiri-infrastruktuuri sekä huippuunsa hiotut laki- ja mielenterveysapupalvelut. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta.
Viime kesäkuussa yli 6 000 ympäristöaktivistia kokoontui suoran toiminnan tapahtumaan Saksan Reininmaalle. Kansalaistottelemattomuuteen perustuvan Ende Gelände -mielenilmauksen tavoitteena oli pysäyttää alueella sijaitseva maailman suurin ruskohiilikaivos ja sitä ympäröivät voimalaitokset.
Koska poliitikot epäonnistuvat, pysäytämme kaivurit itse, julisti tapahtuma. Se vaati välitöntä hiilestä luopumista.
Aktivistit onnistuivatkin viikonlopun aikana pysäyttämään RWE-energiayhtiön omistamien kaivos- ja tuotantolaitosten toiminnan yhteensä 48 tunnin ajaksi. Lopulta seisaus päättyi, kun poliisi esti ruuan ja veden toimitukset piiritykseen saarretuille aktivisteille.
Ende Gelände perustuu kansalaistottelemattomuudelle. Mukana on monenlaisia ihmisiä. Tänä vuonna mukana oli ensimmäistä kertaa ryhmä, joka koostui suurelta osin liikuntarajoitteisista, vanhuksista ja lapsiperheistä.
Tämä ryhmä onnistui ratkaisevalla hetkellä estämään poliisin lisävoimien saapumisen kaivokselle, mikä antoi toiselle toimintaryhmälle mahdollisuuden murtautua ohi poliisin aina avolouhoksen pohjalle asti.
Ende Geländen suhtautuminen julkisuuteen on ristiriitaista. Strategiset yksityiskohdat pidetään salassa ja osallistujat informaatiopimennossa tietovuotojen estämiseksi ja poliisin toiminnan vaikeuttamiseksi. Siksi tapahtumasta sosiaaliseen mediaan tiedottaminen on rajattua.
Tänä vuonna mukana oli myös satoja aktivisteja Pohjoismaista
”Nämä aktiot tekevät äärimmäisen hyvää pohjoismaiselle ilmastokeskustelulle. Kansalaistottelemattomuuteen perustuvat mielenilmaukset lisääntyvät myös Pohjoismaissa”, sanoi göteborgilainen Selma Bloom.
Ende Geländessä ollut suomalaisosallistuja ei halua kertoa nimeään. Hänen mukaansa suora toiminta täytyy Suomessa normalisoida yhdeksi poliittiseksi työkaluksi muiden joukossa.
”Tämä vaatii taitavaa mediahallintaa ja perustellun narratiivin rakentamista”, hän sanoi.
ilmastokriisi  kansalaistottelemattomuus 
Tweet