Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasse Leipola
Maa ihmisen käytössä. Ilmastonmuutos uhkaa ruokatuotantoa erityisesti kehitysmaissa. Tämä etiopialainen pelto vihertää kastelun ansiosta.
Ilmastonmuutoksen hillintä on pirullista jonglöörausta ruokaturvalla, päästövähennyksillä ja biodiversideetillä
8.8.2019 16.59
Raportista sanottua
”Metsiemme kyky sitoa hiiltä on heikoimmillaan pariinkymmeneen vuoteen, sillä hakkuita on lisätty paljon viime vuosina. Meillä ei ole varaa pitää hakkuutasoja nykyisellään, raivata uusia turvepeltoja tai rakentaa uusia sellutehtaita.”
”MTK:n ilmasto-ohjelma on hyvin linjassa IPCC:n tavoitteiden kanssa. Tilanne ei ole lähimainkaan vastaava maailmalla. Siksi tämä maankäyttöön keskittyvä IPCC:n raportti on erittäin tärkeä puheenvuoro maailman elinkelpoisuuden kannalta.”
”On käsittämätöntä, että turpeen energiakäyttöä jatketaan Suomessa. Sillä on pieni rooli energiantuotannossa, mutta se aiheuttaa mittavat päästöt.”
”Ilmastopaneelin raportti vahvistaa, että luonnonsuojelu on ilmastoteko. Esimerkiksi metsiä ja soita suojelemalla sekä ennallistamalla voidaan hillitä yhtäaikaa ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista.”
Ihmiskunta on valtavan haasteen edessä, varoittaa tänään torstaina julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin erikoisraportti. Raportti arvioi maankäytön ja ilmastonmuutoksen yhteyttä.
Maa- ja metsätalous sekä rakentaminen kiihdyttävät ilmastonmuutosta vähentämällä puustoon ja muuhun kasvillisuuteen sitoutuneen hiilen määrää. Maankäytön osuus kaikista ihmisperäisistä päästöistä on noin viidennes.
Alkuviikosta Genevessä raportin viimeiseen käsittelyyn osallistunut tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksesta sanoi Helsingissä torstaina järjestetyssä julkistustilaisuudessa, että ilman ilmastotoimia maankäytössä Pariisin sopimuksen tavoitteita ei voida saavuttaa.
”Se, että meillä Suomessa metsät ovat hiilinielu, ei riitä. Nielua pitää vahvistaa. Tavoitteisiin ei myöskään päästä ilman, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään riittävän ripeästi. Ei vaikka maankäyttösektorilla tehtäisiin mitä.”
Kalliokoski tarkensi, että maankäytön ilmastovaikutuksissa paikallisilla olosuhteilla on aina merkitystä. Siksi tuoreen raportin pääviestejä ei pidä suoraan yleistää esimerkiksi kansalliseen politiikkaan.
Esimerkiksi metsien käyttö vapauttaa hiiltä ilmaan, mutta toisaalta bioenergiaa tarvitaan fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Lopullinen ilmastovaikutus riippuu toteutuksesta.
”Bioenergia on oikein käytettynä ja parhaalla teknologialla hyvä ratkaisu. Huonosti toteutettuna se voi pahentaa ongelmaa”, Kalliokoski sanoi.
Kuten aiempienkin IPCC-raporttien skenaarioissa, myös maankäyttöraportissa korostuu bioenergian ja hiilidioksidin talteenoton yhdistelmä. Tällainen teknologia, jossa poltetun puun hiilidioksidi ei vapaudu ilmakehään vaan otetetaan talteen, ei kuitenkaan ole vielä riittävän kehittynyttä.
Maapallon maa-alueista jopa kaksi kolmasosaa on tavalla tai toisella ihmisen käytössä. Lopuista suuri osa on huonosti viljelyyn sopivaa tai luontoarvoiltaan merkittävää. Tämän vuoksi bioenergian lisääminen on ongelma ruokaturvalle ja luonnon monimuotoisuudelle.
”Tiedämme, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii tuekseen rikasta lajistoa. Sen vuoksi esimerkiksi bioenergian kanssa pitää olla tarkkana”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi julkistustilaisuudessa.
Kysyttäessä tämän hallituksen käytännön toimista maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi Mikkonen muistutti, että Suomessa metsäkadon taustalla on metsien raivaaminen pelloiksi, joille voidaan levittää karjataloudessa syntyvää lantaa.
”Tätä voidaan vähentää esimerkiksi sillä, että lantaa hyödynnetään entistä enemmän biokaasun tuotannossa.”
Ilmastonmuutos uhkaa ruokatuotantoa. Toisaalta maatalous on merkittävä ilmastopäästäjä. Raportti tunnistaa kasvispainotteisemman ruokavalion yhtenä keinona vähentää päästöjä. Veganismiin raportti ei patista.
”Asia nousi esiin Genevessä ja tutkijoiden näkemys oli, että tutkimuksen pohjalta ei voi väittää, että veganismi olisi välttämätöntä. Tavoitteet voidaan saavuttaa, vaikka osa ravinnosta olisi jatkossakin eläinperäistä”, Kalliokoski sanoo.
Raportin mukaan kohonneet lämpötilat, sademäärien muutokset ja sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaikeuttavat ruokatuotantoa jo nyt. Samaan aikaan aavikoituminen pienentää ruuantuotantoon kelpaavan maan pinta-alaa.
Suomi voisi olla edelläkävijä ilmastoratkaisuissa. Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert vaati vankempaa kansallista tutkimusta.
”Suomella on globaali vastuu etsiä ratkaisuja sekä itselleen että muille. Voisimme ottaa roolin ilmastoratkaisujen viejänä.”
Myös Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki toivoi, että Suomessa hyödynnetään kansan vahva tuki ilmastotoimille.
”Samalla voidaan näyttää muille, miten sosiaalisesti kestävä hiilineutraali yhteiskunta rakennetaan.”
Raportista sanottua
”Metsiemme kyky sitoa hiiltä on heikoimmillaan pariinkymmeneen vuoteen, sillä hakkuita on lisätty paljon viime vuosina. Meillä ei ole varaa pitää hakkuutasoja nykyisellään, raivata uusia turvepeltoja tai rakentaa uusia sellutehtaita.”
”MTK:n ilmasto-ohjelma on hyvin linjassa IPCC:n tavoitteiden kanssa. Tilanne ei ole lähimainkaan vastaava maailmalla. Siksi tämä maankäyttöön keskittyvä IPCC:n raportti on erittäin tärkeä puheenvuoro maailman elinkelpoisuuden kannalta.”
”On käsittämätöntä, että turpeen energiakäyttöä jatketaan Suomessa. Sillä on pieni rooli energiantuotannossa, mutta se aiheuttaa mittavat päästöt.”
”Ilmastopaneelin raportti vahvistaa, että luonnonsuojelu on ilmastoteko. Esimerkiksi metsiä ja soita suojelemalla sekä ennallistamalla voidaan hillitä yhtäaikaa ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista.”
ruokaturva ruokatuotanto ilmastonmuutos maankäyttö maatalous metsät metsätalous päästöt hiilinielut energia
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
