Suomi ottaa ohjat EU:n ilmastopolitiikassa

25.6.2019 11.03

Lasse Leipola

Suomi toimii EU:n puheenjohtajana heinäkuun alusta vuoden loppuun asti. Kausi osuu EU:n päätöksenteossa suvantoon, sillä kesä ja alkusyksy kuluvat uuden komission valinnassa. Ilmastopolitiikassa loppuvuonna tapahtuu kuitenkin paljon.

Pariisin sopimuksen mukaisesti EU:n on toimitettava pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmansa ensi vuonna. Väistyvä komissio esitti, että unionin tavoite olisi hiilineutraalius eli päästöjen ja nielujen tasapaino vuonna 2050.

Suomi keskittyy puheenjohtajana hakemaan sopua juuri pitkän aikavälin ilmastotavoitteeseen. Kotimaiset puolueet mainitsivat joulukuisessa yhteislausumassa, että vuoden 2030 tavoitetta pitää kiristää. Käytännössä tämä jää nyt odottamaan 2050-tavoitteen lukkoonlyöntiä.

Ilmastopolitiikkaa koskevat kokoukset pääsevät vauhtiin heinäkuussa. Silloin EU:n ympäristöministerit kokoontuvat Helsinkiin.

Suomen puheenjohtajakaudelle osuu myös kaksi kansainvälisesti merkittävää ilmastokokousta: YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous New Yorkissa syyskuussa ja YK:n vuosittainen ilmastokokous Chilessä joulukuussa.

Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu ilmastohuippukokouksen järjestäminen Suomessa vuoden lopussa.

Pariisin ilmastosopimuksesta voi erota marraskuun alusta lähtien, joten Suomen kaudella nähdään, toteuttaako Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aiemman lupauksen sopimuksesta irtautumisesta.

EU:sta saattaa puolestaan syksyn aikana lähteä edistyksellistä ilmastopolitiikka ajanut Britannia.