Ylitä sisäiset esteesi: Pyöräretken ensimmäinen polkaisu on tärkein

Sammeli Heikkinen

25.6.2019 11.53

Sammeli Heikkinen

Suurin este pyörällä retkeilyyn on oman pään sisällä. Tärkeintä on lähteä liikkeelle ja luottaa siihen, että voi matkustaa myös omin voimin. Tässä muutama neuvo jouhevaan fillariretkeen.

Tämähän sujuu helposti. Siltä viime kesän pyöräretki tuntui. Me, kaksi aikuista ja kymmenvuotias lapsi, ajoimme vajaan viikon aikana eteläisen Viron halki Pärnusta Viljandin kautta Tarttoon.

Ajoimme noin 40–50 kilometrin päivämatkoja ja pidimme Viljandissa välipäivän. Kaikenlaista pientä vastusta oli, kuten mitättömäksi kinttupoluksi kuihtunut tie, mutta yleisesti ottaen kaikki meni yllättävän hyvin.

Polkupyörämme olivat peruspyöriä, lapsen kolmivaihteinen jo aivan pieneksi jäämisen rajalla. Sen verran sijoitimme varusteisiin rahaa, että ostimme sivulaukut minulle ja puolisolleni.

Sivulaukuksi sanotaan pyörän tarakan reunaan ripustettavaa laukkua. Ne myydään monesti pareittain.

Yllättävää on myös ylpeys, jota tunsin suorituksestamme. Nykymaailmassa on huomaamattaankin toisten tarjoamien palveluiden ja toisten tekemien tuotteiden varassa.

Toki näin oli matkallammekin, sillä yövyimme etukäteen varatuissa majapaikoissa ja söimme enimmäkseen kahviloissa, baareissa ja ravintoloissa.

Se on Virossa hieman helpompaa kuin Suomessa, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa palvelut voivat olla erittäin harvassa.

Viron etu pyöräilykohteena on tasaisuus ja se, että junissa voi kuljettaa pyöriä joustavasti ja ilman lisämaksua tai varausta.

Tänä kesänä pyörien kuljettamista junissa tosin on rajattu. Viron rautateiden lipunmyyntisivulta (elron.ee) näkee helposti, mitkä vuorot kuljettavat pyöriä. Suomessa pyörälle tarvitsee kaukojunaan viiden euron lipun.

Myös majoittuminen on Virossa keskimäärin halvempaa kuin Suomessa. Autoilijat suhtautuivat pyöräilijöihin enimmäkseen asiallisesti ja jättivät kohtuullisen välin ohittaessaan.

Olipa maa mikä tahansa, tärkeintä on polkaista ensi polkaisu ja luottaa siihen, että pystyy liikkumaan omin voimin ja selviämään sillä varustuksella, jonka saa kuljetettua mukanaan.

Valmistautuminen on järkevää. Keräsimme kasan vinkkejä, jotka sopivat aloittelevalle retkipyöräilijälle tai miksei vain pidempää päiväpyöräretkeä suunnittelevallekin. Vinkeistä suurin osa on kerätty Facebookin Suomalaiset retkipyöräilijät -ryhmän jäseniltä.

Välineet kuntoon

Retkipyöräilyyn ei tarvita peruspyörää kummempaa kulkupeliä. Tärkeää on, että pyörä on kunnossa. Jos polkupyörää ei ole käyttänyt pitkään aikaan, se kannattaa joko huoltaa itse tai huollattaa.

Jos tavaroita ei ole paljon, ne kulkevat mukana vaikka repussa. Mukavampi ja tehokkaampi tapa kuljettaa niitä ovat erilaiset pyöräilykäyttöön tarkoitetut laukut. Tilavimmat ovat sivulaukkuja, jotka ripustetaan kiinni tarakan sivuille. Pyörässä on siis oltava tarakka.

Jos laukkuihin on varaa sijoittaa rahaa, kannattaa kysyä pyöräily- tai urheiluliikkeestä tarkempia ohjeita.

Sivulaukkuja saa edullisestikin, mutta enemmän maksamalla saa esimerkiksi kätevämmän kiinnityssysteemin, kestävyyttä ja mahdollisesti myös paremman varaosavalikoiman.

Matkalla on oltava mukana pumppu, joka sopii seurueen kaikkien pyörien venttiileihin. Monissa pumpuissa on kaksi liitintä, joista toinen sopii niin sanottuun autonrengasventtiiliin eli Schrader-venttiiliin ja toinen tavalliseen dunlop-venttiiliin sekä kapeaan presta-venttiiliin.

Matkaseurueessa olisi hyvä olla ainakin yksi ihminen, joka osaa tarvittaessa vaihtaa pyörän renkaan. Pakkaa mukaan myös varasisäkumi sekä paikkausvälineitä ja renkaan vaihtoon tarvittavat muoviset ”rengasraudat”.

Näitä tarvikkeita saa parinkympin yhteishintaan pyöräliikkeistä, jossa osataan myös neuvoa millainen sisärengas pyörään sopii, jos sitä ei itse tiedä.

Vältä autoja

Suomalaiset retkipyöräilijät -ryhmässä painotettiin, että mahdollisuuksien mukaan pääteiltä kannattaa pysyä pois.

Tiuha autoliikenne on epämiellyttävää ja pahimmillaan vaarallista.

”Pyörämatkailuun liittyy oleellisesti isojen teiden aktiivinen välttely ja tätä kautta yllättävien paikkojen löytäminen”, kommentoi eräs jäsenistä.

Reittisuunnittelussa voi käyttää vaikkapa Google Mapsia tai enemmän perinteisen kartan vahvuuksilla pelaavaa Kansalaisen karttapaikkaa.

Karttasovelluksia ja navigaattoreita saa kännykkäänkin, mutta ryhmäläisten mielestä perinteinen paperikartta on tien päällä edelleen lyömätön.

Reittivaihtoehtoja kannattaa pohtia tarkkaan etukäteen ja yrittää arvioida esimerkiksi korkeuseroja. Pyörän satulassa tuttukin tie voi olla yllättävän paljon raskaampi kuin auton kyydissä.

Vaihtoehtoisia reittejä voi hahmotella etukäteen. Jos jalka tuntuu painavan, voi valita maisemareitin sijaan suoremman lopputaipaleen.

Tunnettu, ”virallinen” pyöräilyreitti, kuten Saaristomeren rengastie, voi olla hyvä valinta ensimmäisille matkoille.

Aloita rauhallisesti

”Kuten vaeltamisessa, myös pyöräilyssä vauhti tappaa, ei matka”, muistuttaa eräs jäsen retkipyöräilyryhmässä.
Toinen neuvoo, ettei aluksi ole mikään pakko ajaa sadan kilometrin päivätaipaleita – tai myöhemminkään.

Esimerkiksi 25 kilometriä voi olla aivan tarpeeksi. On tärkeää jaksaa katsella maisemia, ehtiä poiketa kiinnostaviin paikkoihin, tai vaikkapa uimaan.

Vettä on oltava riittävästi ja paikat, josta vettä voi saada lisää, on hyvä selvittää etukäteen. Myös pientä syömistä kannattaa ottaa mukaan, sillä voimien loppuminen hyydyttää matkanteon.

Matkatavaroiden kanssa ajamista voi olla fiksua kokeilla lyhyellä matkalla ennen varsinaista reissua. Pakatessa useammin käytettävät tavarat kannattaa laittaa päällimmäiseksi. Pakkausjärjestys myös muokkautuu vähitellen matkanteon aikana.

Kypärän lisäksi heijastinliivi lisää turvallisuutta ja retkipyöräryhmässä moni suosittelee myös taustapeiliä. Muista kesällä aurinkorasva! Jutun kirjoittaja on polttanut kerran elämässään pohkeensa. Pyöräretkellä.

Tutustu muiden kokemuksiin

Matti Rämön pyöräilykirjat saivat kiitosta retkipyöräryhmäläisiltä. Pyöräretkistään on kirjoittanut myös vihreä veteraanipoliitikko Osmo Soininvaara.

Verkkosivusto pyoramatkailu.com tarjoaa varsin laajan tietopaketin retkipyöräilystä. Tietoa pyöristä, varusteista, pakkaamisesta ja niin edelleen.

Facebookin Suomalaiset retkipyöräilijät -ryhmässä jaetaan omia matkatarinoita, mutta sieltä saa myös melko nopeasti neuvoja kokeneilta pyöräilijöiltä, vaikkei ryhmä suuri olekaan.

Verkkoyhteisö warmshovers.org järjestää yhteen retkipyöräilijöitä ja ihmisiä, jotka ovat halukkaita majoittamaan näitä.

Lisätty 27.6. tieto siitä, että Viron rautateillä on rajoitettu pyöränkuljetusmahdollisuuksia kesällä.

pyöräily