Poliittista levyä kannattaa nyt vaihtaa

27.5.2019

Riikka Suominen

Lähes vuoden lehdistössä ja julkisessa keskustelussa povattiin laitaoikeiston voittavan eurovaalit.

Lähinnä aprikoitiin voiton suuruutta: Saisivatko EU-vastaiset peräti enemmistön parlamentissa.

Kirjoitin itsekin Vihreään Lankaan syksyllä jutun oikeistopopulistien häämöttävästä vaalivoitosta, joka uhkasi eurooppalaista yhteistyötä.

Samalla yritimme toimituksessa olla tarkkana, ettemme keskittyisi laitaoikeistoon ja siten vahvistaisi sen voittokulkua. 

Eurovaalit osoittivat, että huoli oli ylimitoitettu. Laitaoikeiston voitto jäi ennakoitua pienemmäksi.

Ruotsalaisen äärioikeistoa seuraavan Expo-säätiön alustava vaaliarvio on, että laitaoikeisto eteni 18 maassa ja menetti asemiaan 14 maassa.

Vaaleissa laitaoikeisto ei onnistunut päättämään puheenaiheita. Kiinnostus maahanmuuttoa kohtaan vaalikysymyksenä laski.

Loppumetreillä pasmat sotki Itävallan varaliittokansleri Heinz-Christian Strache.

Oikeistopopulistiseen Vapauspuolueeseen kuuluva Strache joutui eroamaan, kun paljastui, että hän oli luvannut venäläisille bisnesdiiliä vastineeksi taloudellisesta ja poliittisesta tuesta. Samaan aikaan kysymyksiä herätti laitoikeistoa kokoavan Italian sisäministeri Matteo Salvinin Putin-fanitus.

Niinpä laitaoikeisto joutui viimeisen kampanjaviikon lähinnä vastailemaan kysymyksiin Venäjä-suhteestaan.

Suomessa perussuomalaisten Jussi Halla-aho otti etäisyyttä Venäjään, mutta se ei auttanut. Puolue oli selittelymoodissa eikä tilaa jäänyt omille aiheille.

Lopputulos oli ennakoitua huonompi eurovaalitulos.

Tarinan luonnonvoimana etenevästä laitaoikeistosta voi nyt haudata. Näissä eurovaaleissa liberaalit ja vihreät voittivat huomattavasti laitaoikeistoa enemmän.

Eurooppamyönteinen keskustaliberaali Alde, johon Emmanuel Macronin Renessanssi-liike saattaa liittyä, voitti yli 40 paikkaa.

Vihreiden ryhmä kasvaa 50:stä jopa noin 75:een edustajaan. Kun parlamentti järjestäytyy, voi ryhmä kasvaa entisestään, sillä EU-parlamenttiin on nousemassa ryhmiä, jotka saattavat liittyä vihreisiin, kuten Tsekin piraatit ja Portugalin eläinoikeuspuolue, arvioi Brysselin vihreiden puheenjohtaja Markus Drake Vihreälle Langalle.

 

Vihreiden vaalivoitto tuli yllätyksenä mielipidemittaajille ja lehdistölle. Laitaoikeiston seuraamisen varjoon oli jäänyt, että myös vihreä liike eteni viime vuodet Pohjois-Euroopassa.

Saksassa vihreät oli noussut konservatiivisen Baijernin toiseksi suurimmaksi puolueeksi, Hollannissa ja Suomessa oli tullut vaalivoittoja...

Ranskassa vihreät oli kanveesissa, mutta puolue onnistui kokoamaan itsensä ja sai eurovaaleissa reilun 10 prosentin kannatuksen.

Koululaisten ilmastolakot avittivat vihreitä. Kaikkien puolueiden oli pakko puhua vihreiden ydinkysymyksistä: ilmastosta ja luonnonsuojelusta.

Jopa ruotsidemokraatit mainosti Instagramissa ilmastopolitiikkaa. Laitaoikeisto yritti kääntää keskustelun voitokseen hyökkäämällä Greta Thunbergia vastaan ja kieltämällä ilmastotieteet, muttei onnistunut.

Vihreiden vaikutusvaltaa kasvattaa se, että isot ryhmät, keskustaoikeistolainen EPP ja sosiaalidemokraatit, hävisivät paikkoja näissä vaaleissa. Ne tarvitsevat yhä enemmän vihreiden tukea. Tämä voi tarkoittaa, että vihreät muuttaa eurooppalaista politiikkaa kokoaan enemmän.

Saman onnistui tekemään laitaoikeisto. Viime vuosina sen menestys on näkynyt selvimmin siinä, että muut puolueet ovat alkaneet matkia sitä.

Kannatustaan menettävät keskustaoikeisto ja keskustavasemmisto ovat omaksuneet laitaoikeistolta retoriikan ja innon epäinhimilliseen maahanmuuttopolitiikkaan.

Nyt isojen puolueiden olisi syytä vilkuilla vihreiden suuntaan. Vihreät ovat julistaneet poliittisen tukensa ehdoksi ilmastomyönteisen, sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen politiikan.

Tälle vaatimukselle sunnuntain vaalit antoivat vahvan mandaatin.

Euroopan vihreät  Vihreät  eurovaalit19  eurovaalit 

Tweet