Iiro Törmä

Ilmastoliike toi Euroopan vihreän voiton – Suomessa auttoi uskollisin kannattajakunta

27.5.2019 0.53

Sammeli Heikkinen

Vihreiden voitto eurovaaleissa oli Suomessa melkein täydellinen. Vaikka kovimpien ennusteiden lupaamaa kolmea paikkaa ei suoraan tullutkaan, vihreät sai kaikkien aikojen kovimman vaalituloksen, 16 prosentin kannatuksen.

Parlamenttiin menivät ennakkoon vahvimpina pidetyt ehdokkaat, Ville Niinistö ja Heidi Hautala. Lisäksi helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Alviina Alametsä tarrasi kiinni niin sanottuun Brexit-paikkaan.

Nyt Suomesta valittiin parlamenttiin 13 edustajaa. Jos Britannian euroero toteutuu, Suomi saa parlamenttiin yhden lisäedustajan. Ja tämä edustaja olisi siis vihreiden Alametsä.

Koska kyseessä ovat eurovaalit, vihreiden todellinen voitto tuli Euroopassa. Voiton suuruus oli tosin myöhään sunnuntai-iltana vielä epäselvä.

EU-parlamentin julkaisema, Kantar-mielipidetiedustelijan laatima ennuste lupasi vihreille noin 70 paikkaa. Tämä olisi liki 20 paikkaa nykyistä enemmän.

Brysselin vihreiden puheenjohtaja Markus Drake arvioi, että vihreiden ryhmä voi kasvaa vaalien jälkeen jopa lähelle 80 edustajaa.

”EU-parlamenttiin on nousemassa ryhmiä, jotka saattavat liittyä vihreisiin, kuten Tsekin piraatit ja Portugalin eläinoikeuspuolue.”

Draken mukaan vihreiden menestys Euroopassa on ilmastoliikkeen ansiota.

”Parikymmentä vuotta on valitettu, että ei ole eurooppalaista poliittista diskurssia. Nyt sellainen on, kiitos ilmastoliikkeen.”

Drake muistutti, että vihreiden nousu nojasi kuitenkin Pohjois- ja Länsi-Eurooppaan. Esimerkiksi Saksasta vihreiden edustajista oli tulossa reilut kaksikymmentä. Siellä vihreät nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

”Vihreillä on heikkoja kohtia Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopassa. Kun me vihreät nyt saamme ihmisiä eurooppalaisille johtopaikoille ja pääsemme vaikuttamaan päätöksen tekoon, tämä toivottavasti näkyy niissä Euroopan maissa, joissa vihreillä ei vielä ole kansallista läsnäoloa”, Drake sanoi.

Mitä käytännön merkitystä vihreän ryhmän kasvulla on? Ainakin se tuo lisää poliittista painoarvoa, siis valtaa.

”Se tarkoittaa enemmän vaikutusvaltaa, enemmän vaikutusvaltaisia paikkoja, mahdollisuutta osallistua vakavasti keskusteluun seuraavan komission kokoonpanosta ja ohjelmasta”, viidennen kerran europarlamenttiin valittu Heidi Hautala sanoi Vihreälle Langalle.

Suomessa vihreiden menestys oli Hautalan ja Ville Niinistön harteilla. Niinistö keräsi toiseksi eniten henkilökohtaisia ääniä ääniharavaksi nousseen Eero Heinäluoman (sd.) jälkeen.

Niinistö sai 111 598 ääntä ja Hautala 89 562 ääntä. Yhteensä he keräsivät yli kaksi kolmasosaa vihreiden äänistä.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista vihreät oli suurin puolue Helsingissä, jossa Hautala oli ääniharava ja Niinistö kakkonen ja Turussa, jossa Niinistö oli ääniharava. Lisäksi Tampereella, Espoossa, Vantaalla ja Jyväskylässä vihreät oli toiseksi suosituin puolue.

Eurovaalien äänestysprosentti nousi lähes kahdella prosenttiyksiköllä, mutta jäi silti 42,7 prosenttiin.

Vihreiden menestystä näyttää alustavasti selittävän se, että se pystyi pitämään parhaiten kiinni eduskuntavaalien äänimäärästään.

Vihreät sai eurovaaleissa yli 290 000 ääntä. Se oli lähellä tuplausta verrattuna vuoden 2014 vaalien reiluun 160 000 ääneen.

Mutta se oli myös vain 60 000 vähemmän kuin eduskuntavaaleissa. ”Vain” on yllättävän sopiva sana, sillä esimerkiksi eurovaalit voittanut kokoomus menetti eduskuntavaaleihin verrattuna yli 140 000 ääntä.

Kolmanneksi tulleiden demareiden ja neljänneksi jääneiden perussuomalaisten äänisaalis puolittui eduskuntavaaleista.

eurovaalit  eurovaalit19 

Tweet