Iiro Törmä

Sanna Marinin ryhmällä edessään hallitusneuvottelujen tärkein kysymys – tällaisia ovat jäsenet

10.5.2019 15.52

Sammeli Heikkinen

Hallitusta kasataan kahdeksassa työryhmässä. Hallitusneuvotteluihin osallistuvien nimet ja ryhmien kokoonpanot julkaistiin torstaina illalla.

Tärkein kysymys on edessään hiilineutraauliuden ja luonnon monimuotoisuudet turvaamista käsittelevällä ryhmällä.

Ryhmässä on kymmenen hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden ihmistä ja lisäksi sihteeri. Näistä kuusi on kansanedustajia, yksi varakansanedustaja ja yksi eduskunnasta pudonnut poliitikko.

Ryhmään kuuluu myös yksitoistahenkinen asuntopolitiikkaa käsittelevä alaryhmä.

Neuvottelijat ovat ensisijaisesti puolueidensa edustajia ja linjanajajia, mutta henkilökohtaiset näkemykset vaikuttavat väistämättä.

Vihreä Lanka selvitti vaalikonevastauksista, millaisia ilmasto- ja ympäristönäkemyksiä hiilineutraauliutta ja monimuotoisuutta käsittelevillä neuvottelijoilla on.

Lyhyesti voi sanoa, että ryhmän jäsenistä suuri osa on vastausten perusteella valmiita reippaisiin ilmastotoimiin. Vastapainona keskustan ja RKP:n ilmastonihkeällä siivellä on jalansijansa ryhmässä.

Ryhmän puheenjohtaja on SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin. Hän oli Ylen vaalikoneeseen antamiensa vastaustensa perusteella hyvin lähellä vasemmistoliiton (83 prosenttisesti yhtenevä) ja vihreiden (82 %) ehdokkaita.

”Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat aikamme vakavimpia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan ongelmia tässä ja nyt”, Marin kirjoittaa avoimissa vastauksissa.

Marin on täysin samaa mieltä väitteen ”Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia” kanssa.

Vihreitä ryhmässä edustavat veteraanikansanedustaja Satu Hassi ja varakansanedustajaksi vaaleissa päässyt Oras Tynkkynen. Myös he kannattavat varauksetta ilmastotoimia, vaikka niistä tulisi kustannuksia.

Samoin kysymykseen ovat vastanneet ryhmään kuuluvat vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä, RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz ja entinen ympäristöministeri, vaaleissa eduskunnasta pudonnut keskustan Kimmo Tiilikainen.

RKP:n närpiöläinen kansanedustaja Anders Norrback on väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Muiden ryhmäläisten suhteen vastakkaista mielipidettä edustaa keskustan ilomantsilainen kansanedustaja Hannu Hoskonen. Hän on vaalikoneväitteen kanssa täysin eri mieltä.

”Suomi on puolittanut päästönsä vuoteen 1990 verrattuna. Mihinkään paniikkiratkaisuihin ei pidä mennä”, Hoskonen vastasi vaalikoneessa.

Enemmän hajontaa tulee, kun vertaa, mitä mieltä jäsenet ovat ilmastopäästöjen vähentämisen keinoista.

Uusien bensa- ja dieselautojen myynnin lopettamisvuoden määräämistä kannattavat vihreiden Hassi ja Tynkkynen, vasemmiston Kivelä ja demareiden Marin. Tynkkynen mainitsee takarajaksi vuoden 2030, Kivelä viimeistään 2030-luvun ja Marin ”vuoden 2030 jälkeisen ajan”·

Kepun Tiilikainen kannattaa uusiutuvia polttonesteitä ja sähköautojen hankintatukia. RKP:n Adlercreutz luottaa myös markkinoihin, vaikkakin hänen mielestään myös kieltoa pitää harkita myöhemmin, jos polttomoottoriautoista ei päästä muuten eroon.

Norrback ja Hoskonen vastustavat myyntikieltoa.

Lihaveroa kannattavat voimakkaimmin vasemmiston Kivelä ja demarien Marin. Molemmat olleet vaalikoneessa täysin samaa mieltä ”Valtion pitää ohjata suomalaiset syömään vähemmän lihaa esimerkiksi verotuksen avulla” -väitteen kanssa.

Ryhmän vihreät jäsenet ovat lähes samaa mieltä väitteen kanssa, mutta painottavat maataloustukien uudelleensuuntaamista. Adlercreutz kannattaa samoin veroja varauksella, mutta painottaa ulkomaisen lihan korvaamista kotimaisella.

Tiilikainen kannattaa lihansyönnin korvaamista kalalla ja kasviksilla, muttei veroa.

RKP:n Norrback ja keskustan Hoskonen vastustavat ehdottomasti lihaveroa ja vannovat suomalaisen ruoan – myös lihan – nimeen.

Hallitusneuvottelijapuolueiden eroavat näkemykset metsänhakkuista erottavat myös ilmasto- ja monimuotoisuusryhmän neuvottelijoita.

”Metsiä hakataan Suomessa liikaa” -väittämän allekirjoittavat vihreiden Hassi ja Tynkkynen sekä vasemmiston Kivelä.

Hassi haluaisi laskea hakkuumäärän nykyisestä ennätystasosta edellisen hallituskauden lopun tasolle, mikä tarkoittaisi noin 65 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Sanna Marin ja RKP:n Adlercreutz eivät ota asiaan kantaa.

”Jos hiilinielut kasvavat, myös hakkuita voidaan maltillisesti lisätä”, Marin kommentoi Ylen vaalikoneessa.

RKP:n Norrback ja keskustan Tiilikainen ja Hoskonen ovat väitteen kanssa täysin eri mieltä. Keskustalaisten mielestä puunhakkuuta on varaa lisätäkin.

Poliitikkojen lisäksi hiilineutraaliutta ja monimuotoisuutta pohtivaan ryhmään kuuluu demarien eduskuntaryhmän ympäristö- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Tiina Pehkonen, vasemmiston eduskuntaryhmän eduskuntasihteeri Laura Koskinen ja sihteerinä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) avustaja Matti Niemi.

Ilmasto- ja ympäristöryhmän alla toimivan asuntopolitiikkaryhmän puheenjohtaja on vihreä kansanedustaja Tiina Elo.

Alaryhmän muiden poliitikkojäsenten mielipiteet ilmastonmuutoksen hillinnästä ovat vaalikonevastausten perusteella hieman varovaisempia kuin varsinaisen ilmastoryhmän.

Korjattu 13.5. klo 9.40 3. kappaletta: Ryhmässä on yksi eduskunnasta pudonnut poliitikko, ei kahta kuten jutussa aiemmin luki.

ilmastonmuutos  ilmastopolitiikka  hallitusneuvottelut 

Tweet