Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Riikka Suominen
Ruotsalaisissa lehdissä käsitellään ilmastoa suunnilleen yhtä usein, tai harvoin, kuin Suomessa. Mediaprofessorin mukaan aihe pitäisi integroida kaikkeen raportointiin.
Ruotsalaisprofessori: Ilmastonmuutos ei saa olla mediassa erilliskysymys
25.3.2019 15.40
Medialla on suuri vastuu ilmastonmuutoksesta. Näin sanoo ilmastouutisointia tutkinut ruotsalaisprofessori Anna Roosvall Tukholman yliopiston mediatutkimuksen laitokselta.
Roosvallin mukaan media ohjailee sitä, mitä pidetään keskustelun arvoisena ja miten asioista puhutaan. Lisäksi moni saa tietonsa ilmastonmuutoksesta median kautta.
”Oleellista on, mihin keskitytään ja miten kuvataan ongelmat. Miten poliitikoilta vaaditaan vastauksia. Medialla on valtaa asettaa päiväjärjestys, siksi sillä on myös vastuu”, hän sanoo Vihreälle Langalle.
Roosvall on aiemmin tutkinut ilmastokokousten ja IPCC-raporttien uutisointia. Parhaillaan hän tutkii ilmastosiirtolaisuutta.
Viime syksystä alkaen ilmastosta on raportoitu aiempaa enemmän ja esimerkiksi lentämättömyydestä puhutaan ruotsalaismediassa paljon. Ongelma on, että journalismissa aihe on edelleen erilliskysymys.
Erityisesti ilmastokokousten aikaan aihetta on perinteisesti käsitelty omissa ilmastojutuissa tai -liitteissä. Roosvallin mukaan on hyvä, että erikoissivut antavat aiheelle painoarvoa. Toisaalta osa lukijoista selaa ilmastoliiteen ohi eikä aiheesta muistuteta muissa jutuissa.
”Ilmastonmuutos ei näy esimerkiksi lehtien matka-, talous- tai autosivuilla”, Roosvall sanoo.
Journalismin erilliset ilmastojutut voi nähdä sekä oireena että syynä sille, ettei ilmasto näy kaikissa poliittisissa päätöksissä tai yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Ruotsissa ilmasto ei noussut viime syksynä vaalikysymykseksi, vaikka maassa oli juuri hetkeä aiemmin koettu historialliset helteet ja metsäpalot.
”Luonnonkatastrofit kuten metsäpalot vaikuttavat ihmisistä pysäyttämättömiltä luonnonvoimilta. Eikä niistä uutisoitu erityisemmin ilmastonmuutoksen näkökulmasta”, Roosvall sanoo.
Lisäksi vaaliraportointi painottui hallituksen kokoonpanoon ja ruotsidemokraatteihin, joilla ei ole Roosvallin mukaan mitään sanottavaa ilmastoaiheesta.
Tutkimusten mukaan ruotsalainen lehdistö on keskittynyt poliittiseen peliin ilmaston ympärillä. Siihen, kuka voittaa ilmastoargumenteilla tai kuka saa tavoitteensa läpi.
”Keskitytään poliittiseen peliin ja seurataan aihetta kuin nyrkkeilyottelua. Siitäkin pitää raportoida, mutta ei saa unohtaa itse aihetta”, Roosvall sanoo.
Monen toimituksen johto on sanonut jo vuosia, että ilmaston pitää olla läpileikkaava teema. Esimerkiksi Dagens Nyheterin kulttuuritoimituksen esimiehen Björn Wiman on haastatteluissa sanonut ilmaston olevan aikamme tärkein uutinen. Hänen mukaansa ilmastojutut keräävät paljon lukijoita ja koskettavat yleisöä.
Joidenkin mielestä ilmastoa on jo mediassa liikaa.
”Voi olla, että kun aihetta käsitellään enemmän kuin aiemmin, koetaan, että se hallitsee sisältöjä. On kuitenkin vielä matkaa siihen, että ilmastosta tulee oikeasti journalismia läpileikkaava asia”, Roosvall kommentoi.
Ruotsissa mediat eivät ole Roosvallin mukaan tehneet kampanjajournalismia, kuten esimerkiksi brittilehti Guardian, jonka juttusarja vaati säätiöitä vetämään sijoituksensa fossiilisista.
Jotta ilmastokeskusteluun saadaan erilaisia ääniä ja perspektiivejä, pitää toimittajien Anna Roosvallin mukaan tehdä monenlaisia ilmastojuttuja.
”Ei saa häikäistyä poliittisista johtajista. Poliittisen pelin tai Trumpin sijaan pitää keskittyä asiakysymyksiin ja yrittää integroida ilmasto kaikkiin eri aiheisiin.”
Hän muistuttaa, että tilanne näyttää erilaiselta eri maakuntalehtien alueilla. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa – kuten myös Pohjois-Suomessa – lämpötila nousee muuta maata enemmän.
media ilmasto entäs ilmasto journalismi ilmastonmuutos
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
