Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Salla Merikukka
Tuttuun taloon. Niina Ratilainen pyrkii toista kertaa eduskuntaan. Talo on jo tuttu, koska Ratilainen on toiminut Ville Niinistön avustajana.
Eduskuntaan pyrkivä Niina Ratilainen haluaa, että raiteilla on halvempaa ja helpompaa kuin ilmassa
15.3.2019 15.30
Varsinais-suomessa on vihreitä äänestäneiden ääniä uusjaossa, kun turkulainen Ville Niinistö pyrkii eduskunnan sijasta europarlamenttiin. Vihreän Langan vaaliennusteen mukaan vihreät saisi Varsinais-Suomesta kaksi edustajaa.
Yksi potentiaalisista läpimenijöistä on turkulainen Niina Ratilainen. Toista kertaa eduskuntavaaliehdokkaana oleva Ratilainen, 33, on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja.
Vaaliteemoista ilmastonmuutos on ”ihan ykkönen” ympäristöalaa opiskelleelle Ratilaiselle. Parhaillaan hän viimeistelee graduaan Itämeren alueen politiikan maisteriohjelmassa.
”Meidän on haastettava muiden puolueiden ehdokkaita ja vaadittava keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen.”
Toisena teemana on perustuloon siirtyminen ja kolmantena Turun kuuma peruna, raideliikenne.
Vihreät ajaa Turkuun raitiotieliikennettä. Lisäksi Turun ja Helsingin työmatkalaiset tarvitsevat luotettavaa junaliikennettä. Nyt moni on siirtynyt busseihin, koska junat myöhästelevät jatkuvasti.
”Mitä uutta raideliikenteen puolella voisi tapahtua, kun VR:n monopolia aletaan purkaa? Raideliikenteen pitäisi olla edullisempaa ja mukavampaa kuin maansisäisten lentojen.”
Vihreillä on pitkään ollut Varsinais-Suomessa vain yksi kansanedustaja. Nyt on siis mahdollisuus kahteen paikkaan. Hyvää nostetta tuli jo kuntavaaleissa, joissa vihreät sai hyvän tuloksen ja nousi Turussa toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
”Kaikki ehdokkaat tekevät kampanjaa aika tosissaan, koska mahdollisuudet päästä läpi ovat monelle realistiset. Ville [Niinistö] on ollut toisaalta niin näkyvä, että pitää tehdä paljon työtä saman näkyvyyden saavuttamiseksi”, Ratilainen sanoo.
Ratilainen on toiminut Niinistön eduskunta-avustajana 2014-2015. Hän pääsi näkemään sekä ministerin arkea että oppositiopolitiikkaa. Avustajuus opetti, että eduskunnassa pitää nähdä vaivaa, jotta voi vaikuttaa.
”Hyvä esimerkki oli aikanaan eri puolueista koostunut energiaremonttiryhmä, joka pohti ja toi esiin esimerkiksi uusiutuvaa energiaa.”
Ratilainen oppi myös, että vaikuttamistapoja on monia, vaikka lainsäädäntö onkin keskeinen.
Kansanedustajana Ratilainen seuraisi nykyisiä edustajia aktiivisemmin EU-politiikkaa, joka nyt tuppaa jäämään suuren valiokunnan seurattavaksi.
Vihreät haluaa, että Suomi on hiilineutraali 2030. Mitä muuta Suomen pitää tuolloin olla?
”Suomen pitää olla hyvä maa elää sekä koko ikänsä suomalaisia olleille että muutaman vuoden täällä eläneille. Maahanmuuttopolitiikkamme on inhimillisempää. Sosiaaliturvamme on yksinkertainen, se perustuu vastikkeettomaan perustuloon ja poistaa aidosti köyhyyttä.”
Mikä on tärkein henkilökohtainen valinta, jonka olet tehnyt ilmastonmuutoksen vuoksi?
”En syö lihaa ollenkaan. Olen pyrkinyt lentämisestä eroon. Pyrin matkustamaan ulkomaanmatkojani muilla tavoin ja lomailemaan enemmän Suomessa. Lentämisen välttely kirpaisee, koska matkustaminen on kivaa.”
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
