Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lauri Heikkinen / VNK
Ulos viime metreillä. Pääministeri Juha Sipilä perjantaina hallituksen eronpyynnön jättämisen jälkeen.
8.3.2019 12.17
Hallituksen kaatuminen on Suomessa periaatteessa iso juttu. Edellisen kerran näin on käynyt 1982. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ero jää kuitenkin lähinnä eleeksi.
Näin arvioi oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta Vihreälle Langalle.
Eronnut hallitus jatkaa niin sanottuna toimitusministeristönä siihen saakka, kun uusi hallitus saadaan muodostettua. Koska eduskuntavaalit tulevat jo ensi kuun puolivälissä, hallituksen eron käytännön vaikutus on pieni.
”Toimitusministeristö jatkaa hallitukselle kuuluvien rutiiniasioiden ja kiireellisten asioiden hoitamista uuden hallituksen nimittämiseen asti. Koska se ei nauti eduskunnan luottamusta, toimitusministeristöllä ei katsota olevan toimivaltaa tehdä merkittäviä poliittisia päätöksiä”, Lavapuro sanoo.
Eduskuntaan saakka edenneiden lakialoitteiden käsittelyä jatketaan eduskunnassa normaalisti.
”Itse asiassa tällaisen esityksen peruuttamista voitaisiin pitää sellaisena poliittisen vallan käyttönä, joka ei kuulu toimitusministeristölle”, Lavapuro sanoo.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen vahvistaa, että eduskuntaan tuotujen lakiesitysten käsittelyä jatketaan.
Mikkonen arvelee, että tiedustelulakien sisältö, josta päätetään eduskunnassa tänään, menee suunnitellusti läpi.
”On hallituspuolueista kiinni, miten kompromissit enää pitävät”, Mikkonen kommentoi eduskunnan työskentelyä.
Eduskuntatyöhön hallituksen kaatuminen ei siis tuonut valtavaa muutosta. Mikkosen mukaan uusia lakiesityksiä ei todennäköisesti olisi näin lähellä ennen vaaleja olisi kuitenkaan eduskuntaan enää tuotu.
Nykyisen eduskunnan työaikakin on käymässä vähiin. Puhemiesneuvosto ilmoitti perjantaina ennen puoltapäivää, että viimeinen istuntopäivä on noin puolentoista viikon päästä 19. maaliskuuta. Sen jälkeen alkaa istuntotauko vaalien vuoksi.
Mikkosen mielestä on hyvä, etteivät sote ja maakuntauudistus etene nykyisissä muodoissaan.
”Toisellakin tavalla olisi voitu tehdä. Olisi voitu sanoa, ettei ehditä. Joka tapauksessa seuraava hallitus olisi saanut soten pöydälleen korjattavaksi.”
Kansanedustaja Ville Niinistö (vihr.) pitää hallituksen eroa keskustan ja pääministeri Sipilän yrityksenä ottaa tilanne haltuun.
”Sotesotku on ollut hallituksen itse aiheuttama ongelma. Kun keskustan vaatimat makunnat ja kokoomuksen laaja markkinamalli eivät sopineet perustuslakin, törmättiin seinään. Se, että Sipilä sanoo nyt kantavansa vastuuta, on halpahintaista, koska ongelmat olisi voinut korjata.”
Myös politiikan tutkija Johanna Vuorelma arvioi Twitterissä, että hallituksen erossa on kyse vaalipelaamisesta.
”Hallituksen eronpyyntöä on vaikea tulkita vastuunkantona. Se vaikuttaa pikemminkin vaalistrategialta laskevien kannatuslukujen nostamiseksi”, Vuorelma tviittasi.
Vihreiden Mikkonen ja Niinistö uskovat, että hallituksen ero näkyy vaalikeskusteluissa niin, että entiset hallituskumppanit keskusta ja kokoomus ottavat pesäeroa toisiinsa.
”Vaalitaistelusta tulee kova. Vihreiden kannattaa keskittyä siihen, että saadaan inhimiillisiä arvoja ajava hallitus. Tämä hallitus on leikannut eniten naisilta. On oikea teko, että se eroaa juuri naistenpäivänä”, Niinistö sanoi.
hallituskriisi  politiikka  hallituksen ero  vaalit  eduskuntavaalit 
Tweet