Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
8.12.2006 5.52
Nuorten ja naisten valta kasvaa Vihreässä liitossa, kun sitoutumattomat jäsenet otetaan mukaan päätöksentekoon.
Vihreiden sisäinen valta-asetelma menee uusiksi ensi vuoden alussa.
Vihreillä on ollut niin sanottuja sitoutumattomia jäseniä, jotka eivät ole maksaneet puolueen jäsenmaksua. Heitä ei ole huomioitu laskettaessa eri yhdistysten paikkamääriä puolueen päätöksentekoelimissä.
Esimerkiksi Tampereen vihreillä nuorilla ja opiskelijoilla on parisataa sitoutumatonta jäsentä.
Vuodenvaihteen jälkeen myös sitoutumattomilta jäseniltä peritään normaali jäsenmaksu ja heidät huomioidaan valtuuskunta- ja puoluehallituksen paikkoja jaettaessa. Tämä kasvattaa erityisesti Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton ViNOn sekä Vihreiden Naisten painoarvoa puolueen sisällä.
Seuraavassa puoluekokouksessa ViNO ohittanee Helsingin Vihreät ja nousee toiseksi suurimmaksi yhdistykseksi. Suurin on edelleen Uudenmaan vihreät.
Onko vihreillä pian alle kolmekymppinen puoluejohto?
”Sellaista tilannetta ei tule, että ViNO saisi äänivallallaan enemmistön puolueen johtoon”, vihreiden järjestösihteeri Lasse Miettinen toppuuttelee. Valtuuskunnan ja -hallituksen paikkamäärä on porrastettu siten, että mitä suurempi yksittäinen yhdistys tai piiri on, sitä enemmän sen pitää kasvaa saadakseen lisäpaikan.
Tällä hetkellä ViNOlaisten osuus puolueen jäsenmäärästä on reilut 13 prosenttia. Ensi vuonna jäsenmäärän odotetaan kaksinkertaistuvan.
Nähtäväksi jää, kelpaako vahvistuville ViNOlaisille puolueen nykyinen puheenjohtaja Tarja Cronberg, 63, vai valitaanko toukokuussa uudeksi puheenjohtajaksi esimerkiksi Anni Sinnemäki, 33, tai Oras Tynkkynen, 29.
ViNOn jäsenmäärää ei kasvata pelkkä tekninen jäsenlajin muutos, vaan myös aktiivinen jäsenhankinta.
”Yritämme samanaikaisesti houkutella nuoria äänestämään ja liittymään meihin”, ViNOn puheenjohtaja Tapio Laakso selittää.
Mielipidemittauksissa vihreiden kannatus pyörii reilun yhdeksän prosentin kieppeillä.
Alle 30-vuotiaiden äänestäjien keskuudessa suosio on moninkertainen. Suomen Gallupin vuonna 2003 tekemässä kyselyssä 52 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että he olisivat voineet äänestää vihreitä.
Suosio näkyy jo opiskelijapolitiikassa. Vihreät ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä sekä Turun että Tampereen ylioppilaskuntien edustajistoissa. ”Poliittisesti sitoutumattomien osakuntien suosio alkaa hiipua, kun taas selkeästi poliittisten ryhmien, kuten vihreiden, suosio kasvaa”, Laakso vahvistaa.
Myös Miettinen on huomannut uudenlaisen poliittisen innostuksen nousevan: nyt halutaan kuulua puolueeseen. ”Taistolaisuuden jättämä pitkä 1980-luvun krapula on nyt kärsitty. Huomasin jo 1990-luvun lopulla, että kiinnostus poliittista toimintaa kohtaan oli kasvussa.”
Ongelma on saada nuoret kannattajat uurnille. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa lähes puolet 18–30-vuotiaista ei äänestänyt.
Tweet