Iiro Törmä

Sähkön hinta nousi ja se on ilmastolle hyvä – vai onko?

15.1.2019 9.15

Lasse Leipola

Kotitaloudet maksoivat viime vuonna sähköstään noin kymmeneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Se on teoriassa hyvä uutinen ilmastolle, sillä kalliimpi hinta kannustaa säästämään sähköä ja kannustaa investoimaan uuteen, puhtaampaan tuotantoon.

Energiaviraston tänään tiistaina julkistamien lukujen mukaan sähkön hinnan nousun taustalla on erityisesti sähkön tuottajille maksettavien tukkuhintojen nousu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.

Myös siirtohinnat ovat nousseet, mutta niiden merkitys on kokonaisuuden kannalta selvästi tukkuhintaa pienempi. Viimeisen kolmanneksen sähkön kuluttajahinnasta muodostavat verot.

Keskimääräisen kotitalouden sähkölasku nousi viime vuonna 85 euroa, sähkölämmityksissä käyttävissä kotitalouksissa jopa 257 euroa. Muuhun Eurooppaan verrattuna suomalaisen sähkölasku on korkea lähinnä suuren kulutuksen vuoksi, sillä sähköenergian hinta on eurooppalaista keskitasoa.

Sähkön tukkuhintaa nosti viime vuonna muun muassa kuivan kesän aiheuttama huono vesitilanne Pohjoismaissa. Norjan ja Ruotsin vesivoimatuotannolla on suuri vaikutus myös Suomeen, sillä maiden sähkömarkkinat ovat yhteiset.

”Viime kesä oli todella kuiva. Syksyllä vesivoiman varannot olivat noin viidenneksen keskimääräistä pienemmät. Loppuvuotta kohti tilanne parani, mutta oli yhä keskimääräistä jäljessä”, energiaviraston markkinajohtaja Antti Paananen sanoo.

Hintaa on nostanut myös EU:n päästökauppaan tehty korjaus, joka on tehnyt päästöjä aiheuttavasta energiantuotannosta aiempaa kalliimpaa.

Sähkön hinnan nousulla on monia vaikutuksia, mutta kotitalouksien kulutus ei juurikaan jousta hinnan perusteella vuodesta toiseen.

”Jos sähkösopimus on tuntihinnoiteltu, muutokset päivän aikana ovat paljon suurempia kuin vuosien välillä. Silloin kannattaa miettiä, milloin laittaa saunan tai pesukoneen päälle”, Paananen sanoo.

Tällaisen niin sanotun pörssihinnoitellun sähkön suosio on kuitenkin ollut Suomessa vähäistä, sen osuus sopimuksista on vain noin kymmeneksen. Moni valitsee sähkösopimuksen, jossa kiinteä hinta on sovittu esimerkiksi kahdeksi vuodeksi. Tällaisten sopimuksien hinta nousi viime vuonna yli 40 prosenttia.

Vaikka kotitaloudet eivät juuri reagoi sähkön hintaan, vaikuttaa nousu moneen muuhun asiaan. Esimerkiksi uusiutuvalle energialle maksettavaa syöttötariffitukea maksetaan sitä vähemmän, mitä korkeampi markkinahinta on.

Toisaalta sähkön hinnan nousu on vaikuttanut siihen, että tuulivoiman rakentaminen kannattaa ilman valtion tukea. Tuulivoimayhdistyksen mukaan tänä vuonna valmistuvaksi on kaavailtu jopa 79 tuulivoimalaa ilman tukia.

Sähkön hinnan noususta on myös haittaa. Se nostaa elinkustannuksia. Jos hinnat nousevat merkittävästi, myös teollisuuden kilpailukyky voi kärsiä. Pitkällä aikavälillä se voisi tarkoittaa, että tuotanto siirtyy muualle.

”Tällainen voisi aiheuttaa pitkäkestoista kysynnän vähenemistä”, sanoo Energiateollisuuden energiamarkkinajohtaja Pekka Salomaa.

Kysynnän väheneminen Suomessa on kuitenkin laiha lohtu ilmastolle, jos tuotanto ja sen sähkönkulutus ainoastaan vain toisaalle. Toisaalta eurooppalaisessa vertailussa teollisuuden sähkö on Suomessa yhä edullista.

Sähkön hinta riippuu monesta tekijästä, joten on vaikea arvioida, onko nykyinen nousu vain tilapäistä vai osa pidempää trendiä.

”Vesitilanne vaihtelee sään mukaan vuodesta toiseen”, energiaviraston Paananen muistuttaa.

Sen sijaan päästökauppaan kohdistuneiden korjaustoimien toivotaan pitävän päästöoikeuden hinnan aiempaa korkeampana.

Energiateollisuuden Salomaa muistuttaa, että vesitilanteen ja päästöoikeuden lisäksi hintaan vaikuttaa monta muutakin tekijää. Esimerkiksi talouden piristyminen lisää sähkön kysyntää ja tarjonta kasvaa, koska tuulivoimaa on paljon rakenteilla.

”Paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat muutaman vuoden sihdillä ehkä enemmän alas kuin ylös.”

energia  sähkön hinta  sähkömarkkinat  tuulivoima 

Tweet