Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Vihreä esimerkki. ”Suomen suurin vienninedistämisprojekti voisi olla se, että olemme maa joka yhdistää hyvinvointivaltion ja ilmastopolitiikan”, sanoo vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö.
27.12.2018 9.57
Demokratian kriisi länsimaissa on aito ja syvä. Ihmisten usko siihen, että poliittiset puolueet tuovat muutosta on koetuksella.
Näin kuvailee poliittista ilmapiiriä vihreiden konkarikansanedustaja Ville Niinistö.
”Tässä ajassa on suuri epäluottamus, ajaako poliitikot tavallisten ihmisten asioita. Myös edistyksellisillä (äänestäjillä) on epäluottamus siitä, että onko kaikki puolueet vähän likaisia ja voiko edes vihreisiin luottaa”, hän kuvailee.
Nykytilanteessa vihreiden on oltava entistä tinkimättömämpiä omista arvoistaan.
Ruotsin vihreät hävisi syyskuun valtiopäivävaaleissa. Niinistön mielestä äänestäjät rankaisivat puoluetta siitä, ettei se ollut puolustanut tarpeeksi selvästi keskeisiä arvojaan, kuten vapaata maahanmuuttoa.
Suomen vihreiden pitää olla tilivelvollisia äänestäjilleen eikä muille puolueille.
”Politiikassa ei ole oleellista olla kiva muille puolueille, jos se johtaa siihen, että ihmisten usko poliittiseen järjestelmään romahtaa”, Niinistö sanoo.
Hän pitää nykytilanteen riskinä sitä, että osa äänestäjistä pettyy ja passivoituu ja osalle jää ainoaksi vaihtoehdoksi osoittaa keskisormea järjestelmälle ja äänestää oikeistopopulisteja tai ääriliikkeitä.
Tällä hetkellä perinteiset suuret puolueet näivettyvät.
Keskusta-oikeisto ja sosiaalidemokraatit ovat menettäneet asemansa ja poliittisen kenttään äärilaidat kasvavat.
Ranskan presidentinvaaleissa mikään isoista puolueista ei saanut ehdokastaan kakkoskierrokselle. Ruotsissa sekä kokoomuspuolue moderaatit että sosiaalidemokraatit menettivät paikkoja.
Vihreitä kehitys on hyödyttänyt. Viime aikoina on nähty vihreitä vaalivoittoja esimerkiksi Saksan osavaltioissa ja Hollannissa. Niinistöstä vihreät ovat onnistuneet palauttamaan äänestäjien uskoa demokratiaa ja hyvinvointivaltioon.
Laitaoikeiston nousun myötä monet perinteisetkin isot puolueetkin ovat alkaneet ajaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Vihreiden pitää tässä tilanteessa pitää entistä tiukemmin kiinni ihmisoikeuksista. Niinistön mukaan osa laitaoikeiston kasvusta johtuu muusta kun maahanmuutosta.
”Äärioikeistoa äänestetään protestina talouskuria ja oman maan eriarvoistavaa politiikkaa vastaan. Jos puolustaa markkinataloutta, liberalismia ja avoimuutta, niin tänä aikana kaikkein paras väline siihen on hyvinvointivaltio”, Niinistö sanoo.
Hänestä myös Euroopan oikeistolaisten puolueiden kannattaa tehdä hiukan vasemmistolaisempaa politiikkaa, jotta ihmisten luottamus markkinatalouteen säilyisi. Tällä hetkellä kannatusta keräävät oikeistopopulistiset poliitikot, jotka ovat vapaata markkinataloutta vastaan.
Niinistö kannattaa ajatusta siitä, että EU tasaisi tulonjakoa keräämällä pääoma- ja ilmastoveroja. EU:n laajuista veropolitiikkaa vaikeuttaa, että EU:n veropäätösten pitää olla yksimielisiä.
Gallupeissa SDP ja kokoomus ovat suurimmat puolueet. Poliittisen keskustan kutistuminen näkyy Niinistön mukaan silti Suomessakin. Hän muistuttaa, että vielä 2000-luvun alussa kaksi suurta puoluetta kokosi eduskunnan enemmistön riveihinsä. Nyt keskusta, kokoomus ja SDP ovat kaikki kutistuneet noista ajoista.
Vihreiden kannatus on noussut. Vaikka viimeisen vuoden aikana puolue on käyttänyt paljon aikaa kielteiseen julkisuuteen, on kannatus pystynyt silti 12 prosentissa. Pekka Haaviston valinnan jälkeen kannatus lähti siitä nousuun.
Niinistön mukaan oleellista on, että vihreät on arvoiltaan kirkas.
”Nykyistä, aiempaa politisoituneempaa ilmapiiriä ei kannata pelätä.”
Eduskuntavaaleissa vihreiden tavoite on 15–16 prosentin kannatus, mikä
nykyiset tuplaisi kansanedustajapaikat. Pekka Haavisto on sanonut
tavoitteeksi olla kolmen suurimman puolueen joukossa.
Niinistö painottaa vihreiden tinkimättömyyttä, mutta sanoo, että ensi kevään hallitusneuvotteluissa vihreät pystyy löytämään yhteistä kaikkien suurten puolueiden kanssa.
”Vihreät pystyy luomaan enemmistön sellaisten puolueiden kanssa, jotka pystyvät tekemään uudistavaa politiikkaa, jonka ydin on hyvinvointivaltion ja tasa-arvon puolella.”
Kokoomuksessa olevien sosiaalireformistien kanssa yhteistyö sujuu, keskustasta löytyy vahvan perusturvan kannattajia ja demareiden kanssa yhdistää tavoite kaventaa tuloeroja.
”Jos vihreät voittaa vaaleissa paljon, niin pystymme vetämään muita hallitusneuvotteluihin tulevia puolueita lähemmäs meitä eli lähemmäs uudistamista ja hyvinvointivaltion puolelle”, Ville Niinistö sanoo.
Pitää löytää tapa ajaa ilmastopolitiikaa, jossa ollaan pienituloisten puolella.
"Suomen suurin vienninedistämisprojekti voisi olla se, että olemme maa joka yhdistää hyvinvointivaltion ja ilmastopolitiikan. Näyttäisimme, miten pidetään sekä ihmisistä että ilmastosta huolta.”
Joulun alla hyväksytty kahdeksan puolueen ilmastopaperi antaa vihreiden mukaan hyvän pohjan seuraavan hallituksen päästövähennyksille.
”Konkreettinen testi on se, onko muut puolueet valmiita vähentämään ympäristöllle haitallisia tukia ja ovatko ne valmiita panostamaan koulutukseen ja varhaiskasvatukseen merkittävästi.”
Vihreät haluaa, että perustulokokeilua laajennetaan, niin että siinä on mukana myös pienyrittäjiä, opiskelijoita ja kotiäitejä.
”Seuraavan hallituskauden aikana pitäisi saada päätös, että perustulon voitaisiin myös siirtyä”, Niinistö sanoo.
Suomessa poliittisessa järjestelmässä on kahleita, jotka yrittävät hillitä aatteellista keskustelua, Niinistö sanoo. Yksi sellainen on valtiovarainministeriön johtama budjettikuriajattelu.
”Jos aina katsotaan vain yhden vuoden budjettikirja, niin ikinä ei tehdä sellaisia muutoksia, joita ilmastonmuutos tai lasten tasa-arvoinen koulutus edellyttävät. Yhtenäkään yksittäisenä vuonna siihen ei ole varaa.”
Sen sijaan Niinistö haluaa, että rahan käyttöä katsotaan 20 vuoden perspektiivillä.
”Vihreillä pitää olla uskallusta irrottautua siitä kurista, johon puoleita pakoteaan lyhytjänteisen kamreeriajattelun kautta.”
Valtiovarainministeriö (VM) varoitti taas joulukuussa Suomen talouden tulevaisuudesta, koska syntyvyys on laskenut.
Niinistöä ministeriön viesti ärsyttää. Hänen mukaansa tutkijat epäilevät, että nuoret lykkäävät lasten hankintaa, jos heidän asemansa yhteiskunnassa on epävarma.
Viime vuosina hallitus on leikannut opintorahaa ja lapsilisää ja nuorten työmarkkinatilanne on epävarma.
”VM sanoo, että koska kestävyysvaje on kasvanut, pitää leikata lisää. Itseasiassa kestävyysvaje kasvoi, koska leikattiin koulutuksesta. Kestävyysvaje pitää ratkoa keinoilla, joilla luodaan hyvää yhteiskuntaa”, Niinistö sanoo.
Kuuntele Ville Niinistön haastattelu Puhekupla-podcastissa.
ville niinistö 
Tweet