Sammeli Heikkinen

Professori: Luken hiilinieluarvio on virheellinen

19.12.2018 16.59

Sammeli Heikkinen

Luonnonvarakeskuksen hiilinieluarvio on virheellinen, sanoo Helsingin yliopiston metsäekonomian ja -politiikan professori Olli Tahvonen.

Tahvonen kirjoittaa tänään keskiviikkona julkaisemassaan kannanotossa, että Luken nielulaskelmaan olennaisesti vaikuttava korkokanta on valittu väärin perustein.

”Asian typistäminen korkokantaan on problemaattista mutta tartuin nyt siihen, koska tämä kohta oli Luken ulostulossa selvästi virheellistä”, Tahvonen kommentoi Vihreälle Langalle sähköpostitse.

Tämän vuoksi ensi vuosikymmenen hakkuut on arvioitu liian suuriksi ja Suomen hiilinielun koko liian pieneksi.

Metsän korkokannalla tarkoitetaan metsän arvon muutosta. Luken hiilinielun arviointiin käyttämän ohjelmiston mallinnuksessa valittu korkokanta vaikuttaa suoraan siihen, kuinka suuriksi ohjelma arvioi tulevat hakkuut.

Luke julkaisi viime viikolla arvion Suomen hiilinielusta ensi vuosikymmenellä. Luken mallinnuksessa vuosittaisiksi metsänhakkuiksi oli arvioitu noin 83 miljoonaa kuutiota.

Tähän hakkuumäärään Luke oli päässyt valitsemalla metsän arvon nousuksi 3,5 prosenttia vuodessa.

83 miljoonaa kuutiota on hyvin paljon. Viime vuonna tehtiin hakkuuennätys, joka oli 72,4 miljoonaa kuutiota. Hallituksen toiveena taas on nostaa hakkuut 80 miljoonaan kuutioon, minkä on arvioitu olevan luonnon ja ilmaston kannalta liikaa.

Tähän tulokseen Luke pääsi syöttämällä ohjelmistoon 3,5 prosentin korkokannan.

Luke perusteli valitsemaansa korkokantaa sille, että se oli hyvin lähellä vuosien 2000–2009 yksityismetsien sijoitustuottoa.

Tahvosen mukaan korko on valittu virheellisesti.

”Tämä periaate koron valinnassa on suomalaiseen metsätalouteen syvään juurtunut mutta kuitenkin täysin virheellinen. Todellisuudessa korkotaso määräytyy metsätalouden ulkopuolella, eikä riipu puun kasvusta”, hän kirjoittaa.

Tahvonen arvioi Luken esittämien tietojen pohjalta, että nieluarvion hakkuut on arvioitu jopa 15–20 miljoonaa kuutiota yläkanttiin vuosittain. Toisin sanoen todenmukaisempi hakkuuarvio olisi Tahvosen mukaan jossain 63–68 miljoonan kuution tienoilla.

Viime vuosikymmenellä – siis ajalla, johon 3,5 prosentin korkotason valinta Luken mukaan pohjautuu – hakkuumäärät olivat noin kuuttakymmentä miljoonaa kuutiota vuosittain.

Tahvonen arvioi Vihreälle Langalle, että todenmukaisempi korkokanta olisi vain nollasta kahteen prosenttia.

Tuolloin hänen mukaansa ongelmaksi tulisi se, ettei Luken käyttämä Mela-ohjelmisto saisi tuolla korolla laskelmaan sellaisia, jotka vastasivat Suomen metsien käyttöä viime vuosikymmenellä. EU edellyttää laskuohjeissaan tätä.

Tahvosen mukaan käytetty ohjelmisto onkin osa laskentaongelmaa.

”Ongelma on väärän koron lisäksi tässä laskentasysteemissä tai sen käytössä. Mela-systeemi on Luken kaupallinen tuote ja sen lähdekoodiin ja 'oletuksiin' ei ole pääsyä kuin muutamilla Luken tutkijoilla. Systeemin pitäisi olla täysin avoin, mutta sitä se ei ole”, Tahvonen kommentoi.

Mikä olisi arvio Suomen hiilinielusta, jos Tahvosen kannanotto korkokannan ja hakkuiden yliarvioinnista pitää kutinsa? Tätä voi haarukoida Luken laskelmista.

Luke kertoo hiilinieluarvion tausta-aineistossa, miten korkotason vaihtaminen vaikuttaa arvion hakkuumääriin.

Jos korkokannaksi olisi valittu 2,5 prosenttia, se olisi johtanut noin 71 miljoonan kuution vuosittaisiin hakkuisiin, mikä olisi edellleen enemmän kuin Tahvosen oikeaksia arvioima korkotaso. Mutta alempiakaan arvioita Luke ei ole julkaissut.

71 miljoonan kuution hakkuut olisivat hieman ennätyksellistä viime vuotta maltillisemmat, mutta kuitenkin selvästi viime vuosikymmenen tasoa korkeammalla.

Luken laskelman mukaan Suomen hiilinielu olisi reilusti suurempi tuolla hakkuumäärällä. Luke arvioi, että 2,5 prosentin korkotasolla ja 71 miljoonan kuution hakkuilla Suomen hiilinielu olisi 45 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Se tarkoittaisi, että noin kolme neljäsosaa Suomen päästöistä sitoutuisi metsien kasvuun.

Luken ennätyshakkuisiin perustuvassa laskelmassa Suomen metsien hiilinielu olisi noin 28 miljoonassa tonnissa vuosittain.

Laskelman hakkuumäärä on hyvin lähellä Luken lokakuussa arvioimaa Suomen metsien taloudellisesti järkevän käytön ylärajaa.

Myös hiilinielun arvioitu koko oli Suomen ilmastopolitiikalle lähellä ihanteellista suuruutta.

EU:n maankäyttösektorin päästölaskentasääntöjen mukaan Suomi voisi saada metsien hiilinielun vuoksi päästöjään "hyvitettyä" korkeintaan 25 miljoonan hiilidioksiditonnin nielua vastaavan määrän. Siis riippumatta siitä, olisiko hiilinielu 28 miljoonaa vai 45 miljoonaa tonnia.

Tahvosen mukaan hakkuiden yliarviointi antaa mahdollisuuden sivuuttaa nielujen kustannustehokas käyttö Suomen ja EU:n ilmastopolitiikassa.

”Vaihtoehtoisena strategiana Suomelle olisi pyrkiä vaikuttamaan metsien hiilinielujen aidoksi sisällyttämiseksi EU:n ilmastopolitiikkaan ja päästökauppaan”, Tahvonen kirjoittaa.

Täydennetty Olli Tahvosen kommenteilla kello 18.30.

Tweet