Ilmari Herranen / Compic / All Over Press

”Perustulokokeilussa olisi pitänyt tehdä kaikki toisin”

14.12.2018 18.14

Jenni Leukumaavaara

Kelan entinen yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Kangas on ollut yksi Suomen perustulokokeilun kasvoista kotimaassa ja kansainvälisesti.

Hän on matkustanut kertomassa perustulosta esimerkiksi Italiassa, Saksassa, Argentiinassa, Israelissa, Koreassa, Kanadassa, Australiassa ja Singaporessa. Kangas antaa viikottain useita haastatteluja kansainvälisille medioille.

Siksi oli yllättävää, että hän keväällä irtisanoutui Kelasta ja siirtyi Turun yliopistoon Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajaksi. Siirrosta huolimatta hän on mukana nykyisen perustulokokeilun loppuun asti.

Tutkijana Kangasta harmittaa, että Suomen perustulokokeilusta tuli torso.

”Kun minulta on kysytty mikä tässä kokeilussa pitäisi tehdä toisin, olen vastannut, että kaikki.”

Kangas sanoo, ettei hänellä itsellään ole vankkaa näkemystä perustulon puolesta tai sitä vastaan.

”Toivon, että laajempi perustulokokeilu tulee”, Kangas sanoo. 

Mutta uskooko hän siihen?

Kangas puntaroi sanojaan. Äänensävyssä on naurun lisäksi kitkeryyttä.

”Ehkä en osaa siihen luottaa. Pääministeriehdokkaista Antti Rinne on sanonut olevansa valmis kokeiluihin. Petteri Orpo on jossain vaiheessa ilmaissut olevansa valmis negatiivisen tuloveron kokeiluun. Mutta harvoinkos sitä tuuli poliitikon huulia liikuttaa.”

Kangas arvelee, että Suomessa poliitikot eivät kunnolla ymmärrä, kuinka merkittävänä perustulokokeilu – puutteineenkin – ulkomailla nähdään. Perustulokokeilu on äitiyspakkaukseen ja teknologisiin innovaatioihin verrattavaa brändityötä.

”Mielestäni kannattaisi nyt vienninedistämissäätiöltä saada 200 miljoonaa euroa kattavaan perustulokokeiluun maabrändin nimissä”, Kangas sanoo.

Seuraavalla vaalikaudella uudistetaan sosiaaliturva. Siksi olisi tärkeä tutkia kunnolla perusturvan toimivuutta. Nämä asiat Kankaan mukaan olivat perustulokokeilussa pielessä:

Kahdenkymmenen miljoonan euron budjetti oli liian pieni tehtävänantoon nähden.

Tutkimusryhmän toiveena oli 10 000 ihmisen koeryhmä, mutta rahat ja aika eivät riittäneet. Testiryhmä typistyi vain 2 000 sosiaalietuutta saavaan ihmiseen eikä päästy kokeilemaan, miten perustulo vaikuttaa esimerkiksi freelancereihin ja pienipalkkaisiin palkansaajiin. 

Kiireen vuoksi verohallinto ja valtiovarainministeriö eivät pystyneet tekemään veromallia kokeilulle. Verotus on tärkeä perustulossa, koska esimerkiksi vihreiden mallissa perustulo verotetaan pois tietyn tulotason saavuttamisen jälkeen. 

Kokeilun koordinaatio ministeriöiden välillä ei toiminut.

”Ellei Kela olisi ruvennut tekemään jotain heti kevään korvilla, ensimmäisen mallin jättämisen jälkeen, ei tästä koko hommasta olisi tullut mitään.”

Poliitikot halusivat valmista hurjalla aikataululla, mutta silti kukaan ei oikein ottanut koppia kokeilusta.

Kokeilun toteutusaikataulua Kangas kuvailee ”kahjoksi”. Esiraportin piti olla valmis maaliskuussa 2016 ja loppuraportin saman vuoden marraskuussa.

Marraskuun puolivälissä 2016 jätetyn loppuraportin perusteella piti suunnitella valtioneuvoston kanslian toimeksiannon mukaisesti kokeilu, joka alkaisi puolentoista kuukauden kuluttua. Siinä ajassa olisi pitänyt suunnitella laki, pyörittää se eduskunnan mankelin läpi, vahvistuttaa presidentillä, suunnitella tietotekniikka, maksujärjestelmä ja otanta ja informoida asiakkaat.

Lakien ja järjestelmien muodostaminen eri ryhmille, kuten freelancereille, opiskelijoille, työttömille, yrittäjille, palkansaajille ja muille mahdollisille ryhmille olisi vaatinut pari vuotta.

Lopulliseen kokeiluun ei oikeastaan kukaan ole täysin tyytyväinen. Vihreät ja vasemmisto olivat tyytyväisiä siihen, että kokeilu saatiin, mutta malli oli pettymys.

Vastikkeellisuutta kannattavat kokoomus ja sdp ovat koko ajan suhtautuneet perustuloon varauksella ja kristillisdemokraatit on äänestänyt kokeilua vastaan. Keskusta on jakautunut perustulon kannattajiin ja vastustajiin.

Kankaan mukaan kokeilu olisi voinut olla maailman paras, jos se olisi tehty kunnolla.

”Kritiikkini kohdistuu ennen muuta poliittiseen prosessiin, jossa annettiin aivan liian tiukat reunaehdot. Kokeilu piti tehdä sen mukaan, mikä annetussa ajassa ja rajallisilla resurssilla oli mahdollista tehdä, ei sen mukaan mikä olisi ollut optimaalista. Esiraportin asetelma olisi ollut maailman paras”, sanoo Kangas.

Kangas uskoo, että ensi keväänä julkaistavista ensimmäisistä tuloksista jokainen puolue vääntää itselleen sopivimmat tulkinnat.

Siinä pärskinnässä saattaa mennä lapsi pesuveden mukana.

”Lopulliset perustulokokeen tulokset tulevat vasta vuoden 2020 alussa, mutta kiihkein keskustelu on jo silloin ilmeisesti käyty”, Kangas pohtii. 


Kansainvälisesti Suomen kokeilua on kritisoitu siitä, että se on työllisyyskokeilu.

”Se on ihan tottakin. Hallituksen toimeksiannon mukaisesti lähdettiin selvittämään, miten perustulo tai siis tämä 560 euroa vaikuttaa työvoimakäyttäytymiseen.”

Muualla tehdyt tai käynnissä olevat kokeilut esimerkiksi Keniassa, Intiassa, Alankomaissa ja Yhdysvaltain Kaliforniassa ovat paljon kiinnostuneempia muista asioista kuin työvoimakäyttäytymisestä: yleisestä hyvinvoinnista, sosiaalisesta ja poliittisesta osallistumisesta ja terveydestä.

Suomessa kokeilua sotkee myös aktiivimalli, jonka myötä perustulon kontrolliryhmän tilanne muuttui merkittävästi kesken kokeen.

Kangas vertaa sitä syöpälääkekokeiluun, jossa verrokkiryhmälle aletaan kesken kokeilun antaa erilaista lääkettä lääkkeettömyyden sijaan. Vertailu vaikeutuu tai muuttuu mahdottomaksi.

Hänen mukaansa poliittiset päättäjät eivät reagoineet perustulon tutkimusryhmän huoleen mitenkään.

Kankaan mielestä on mielenkiintoista nähdä, millainen arvo ja merkitys perustulon hyvinvointivaikutuksille annetaan Suomessa. Kanadassa perustuloarviossa todettiin, että lääkärikäynnit vähenivät, koska ihmiset voivat paremmin.

”Suomen kokeilun kohdalla on mielenkiintoista katsoa, miten sairausdiagnoosit ja vaikkapa mielialalääkkeiden käyttö ovat muuttuneet. Jos ihmiset ovat tyytyväisempiä ja onnellisempia ja heillä on vähemmän stressiä ja muuta pahoinvointia, onko se poliittisesti millään tavalla tärkeä asia?” 

Yhdysvalloissa ja Kanadassa 1970-80-luvuilla tehdyissä kokeiluissa lopputuloksena oli, että nuorten miesten ja äitien työaktiivisuus laski perustulokokeilussa. Tätä on käytetty lyömäaseena.

”Nuorten miesten kohdalla se johtui siitä, että he olivat pidempään koulussa ja tekivät loppututkinnon, kun he aiemmin menivät töihin kouluttamattomina. Äideillä taas oli ensimmäinen mahdollisuus äitiyslomaan eli jäädä lapsensa kanssa kotiin maassa, jossa ei ole lapsilisiä eikä äitiyslomia”, Kangas sanoo. 

Esimerkiksi perustulotutkija Guy Standing pitää perustulon tärkeimpänä tavoitteena vapautta ja emansipaatiota, voimavarojen parempaa käyttöönottoa. Hän tekee eron work ja labor -kategorioiden välillä.

Toinen on palkkatyötä ja toiseen sisältyy myös kotityö, vapaaehtoistyö, kaikenlainen lähimmäisten hyväksi tehtävä työ.

Kaikesta kritiikistä huolimatta Kangas sanoo, että Suomen kokeilussa on myös onnistumisia ja vahvuuksia. Haastavasta aikataulusta huolimatta kokeilu ylipäätään saatiin aikaan, ja sille saatiin perustuslakivaliokunnan hyväksyntä.

”Tämä kokeilu oli paras, mitä annetuilla reunaehdoilla oli mahdollista saada aikaan. Nyt ovi on auki paremmille kokeiluille.”

Puutteistaan huolimatta kokeilu tuottaa tärkeää tietoa sosiaalipoliittiseen keskusteluun, joka vie meidät perusasioiden äärelle: kenelle annetaan, kuinka paljon ja millä ehdoilla.

Kaikki puolueet kannattavat sosiaaliturvan selkeyttämistä. Tämä vaatii katseen nostamista päivänpolitiikasta 2020- ja 2030-luvuille. Myös takapeiliin kannattaa vilkaista.

Kankaan mielestä vastikkeellisuus ja syyperustaisuus ovat hämäriä ja muuttuvia määritelmiä, jotka pitäisi päivittää ja täsmentää.

Elämme maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan aikana tehdyillä määritelmillä, vaikka työ digitalisoituu, robotisoituu ja esimerkiksi invaliditeetin määritelmä muuttuu.

”Jos ihmisellä oli vaikkapa liikkumisvamma maatalousyhteiskunnassa, hän oli työkyvytön, koska ei pystynyt lähtemään heinää niittämään tai tukkimetsään. Mutta nyt ihminen voi pyörätuolilla tehdä digitaalihommia näppäimistöllä.”

Kangas näkee perustulon hyvänä puolena tulojen ennustettavuuden verrattuna siihen, että esimerkiksi sairastunutta työtöntä liikutellaan Kelan luukulta ja etuudelta toiselle.

Toisaalta on tärkeää puhua sosiaaliturvan rahoituksesta tilanteessa, jossa robotit tekevät kasvavan määrän työstä ja valtioiden bruttokansantuotteesta yhä isompi osuus on pääomatuloja. Suomen kaltaisissa harmaantuvissa maissa, jossa sosiaaliturvamaksut kerätään palkoista, tämä on iso muutos.

Kangas on mukana EU:n Horizon2020-hankkeessa, jossa yritetään selvittää mikä on reilu tapa organisoida hyvinvointimenojen rahoitus tilanteessa, jossa yhä suurempi osa bruttokansantuotteesta tulee pääomatuloista. Ongelma koskee yhtä lailla nykyistä sosiaaliturvaa kuin perustuloakin.

Perustulon kohdalla pitäisi selvittää myös EU-lainsäädännön vaikutus. Perustulon muodosta riippuen se saattaa olla siirrettävä etuus työttömyysturvan ja lapsilisien tapaan. Voi käydä niin, että perustulo pitää toteuttaa EU:n laajuisesti.


Ensi hallituskaudella voisi edetä negatiivisen tuloveron kokeilu, jos perustulokokeilussa koetaan olevan liikaa vihervasemmistolaista stigmaa, arvelee Kangas.

Ensi vuonna käynnistyvän kansallisen tulorekisterin myötä kokeilu olisi helppo toteuttaa ja se tuottaisi mielenkiintoisia tuloksia.

Silti Kangas toivoo yhä myös laajempaa perustulokeilua. Nyt tiedetään suunnitteluun tarvittava aika, ja virheistä on opittu.

Kankaan unelmauusinnassa kokeilussa olisi yli 10 000 ihmistä. Joukossa olisi esimerkiksi parituhatta freelanceria, itsensätyöllistäjää ja parituhatta pienituloista. Laajempi koe antaisi paremman ymmärryksen myös siitä, passivoiko perustulo, kuten sen vastustajat epäilevät. 

Mielenkiintoista olisi Kanadan malliin antaa perustulo jonkin paikkakunnan kaikille asukkaille ja katsoa, miten se vaikuttaa ihmisten väliseen dynamiikkaan sekä ihmisen ja byrokratian väliseen kitkaan.

perustulo  perusturva  vastikkeellinen sosiaaliturva  sosiaalipolitiikka 

Tweet