Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Maxim Usik
24.10.2018 10.34
Aamuyön unettomina tunteina maailman kehityksestä tuntuu löytyvän pelottavia kaikuja 1930-luvulta. Onneksi jokainen voi vahvistaa demokratiaa ja vastustaa sortoa.
Kansainväliset vertailut osoittavat, että demokratia rapautuu esimerkiksi itäisessä Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, sanoo yleisen valtio-opin professori Maija Setälä Turun yliopistosta. Kansanmurhiin erikoistuneen professori James E. Wallerin mukaan jopa riski kansanmurhaan on kasvanut Yhdysvalloissa.
Suomessa tilanne on edelleen hyvä.
”Mutta demokratiaa pitää valvoa, eikä sen kehitys ole yksisuuntaista”, sanoo Setälä.
Sortovaltion kehittyminen yllättää kansalaisensa.
”Saksalaiset eivät vuonna 1932 tienneet äänestävänsä viimeisissä vapaissa vaaleissa”, kirjoittaa Timothy Snyder kirjassa Tyranniasta.
Hän varoittaa luulosta, etteivät sortajat olisi valmiita purkamaan samoja instituutioita, jotka ovat nostaneet heidät itsensä valtaan.
”On selvää, että totalitarismi syntyy ei-totalitaarisessa ympäristössä”, sanoo kansainvälisen politiikan dosentti Hanna Ojanen.
Ojanen on huolestunut siitä, että Suomessa on tuudittauduttu ajatukseen, ettei mitään pahaa voi tapahtua vahvassa yhteiskunnassamme.
”Vakaa ja yksituumainen yhteiskunta kaatuu nopeammin kuin hajanainen yhteiskunta. Maissa, joissa ihmisten on pakko ottaa enemmän asioita vastuulleen, yhteiskuntarakenne on monipuolisempi ja siten vahvempi.”
Kehitys kohti sortovaltiota lähtee näennäisesti hyvistä tarkoitusperistä, Ojanen muistuttaa. Joillekin muutokset ovat parannuksia, mutta on vaarallista, kun kaikki eivät ole enää samanarvoisia.
”Ihmisistä voidaan muodostaa epätoivottuja vähemmistöjä käsittämättömin perustein. Totalitarismissa on arpapeliä kummalle puolelle itse jää.”
Suomessa oikeusturva on nykyään erilainen turvapaikanhakijoille ja muille. Tanskassa maahanmuuttajalähiöiden lapsilla on yksivuotiaasta saakka pakollinen päivähoito, muiden oppivelvollisuus alkaa kuusivuotiaana.
Jokaisen yksittäisen kansalaisen oma ajattelu ja toiminta on ratkaisevaa. Siksi on olennaista puuttua pieneenkin syrjintään, kuten nimittelyyn bussissa.
Demokratian ja ihmisoikeuksien suhde on jännitteinen. Kansanvalta perustuu enemmistön mielipiteeseen. Enemmistö voi vainota vähemmistöä. Hanna Ojanen on huolissaan puheenvuoroista, joissa syrjintää oikeutetaan enemmistön oikeuksien puolustamisella.
Vähemmistöjen oikeuksia, demokratiaa ja hyvää koululaitosta pitää puolustaa. Kerran saavutetut asiat eivät pysy ikuisesti. Sortovaltiossa sivistys ja tutkimus ovat epäilyttäviä. Kriittiseen ajatteluun ei kannusteta.
”Meillä on hieno koulu, mutta ei sekään itsestään pysy hyvänä”, sanoo Ojanen.
Nykyinen poliittinen järjestelmä on niin hankalien asioiden edessä, että ajatus valveutuneesta itsevaltiaasta voi houkuttaa.
”Demokraattisen järjestelmän pitää ratkoa niin kutsuttuja pirullisia ongelmia. Vaatimus yksinkertaisemmasta ja tunnepitoisesta politiikasta vaikeuttaa niiden ratkaisemista entisestään”, Setälä sanoo.
Esimerkiksi ilmastotoimien kiireellisyyttä painottavat harmittelevat demokraattisen lainsäädännön hitautta. Setälä muistuttaa, miksi demokratiaa pitää silti puolustaa:
”Sillä on kansan hyväksyntä. Porukoiden pitää olla sitoutuneita ilmastotoimiin, ei niitä pysty muuten panemaan toimeen.”
Kansalaisten osallistuminen vahvistaa demokratiaa. Suomessa on paljon puolueita ja järjestöjä. Sellaiseen liittymällä oma vaikutusvalta kasvaa.
Kansalaisaloitteen lisäksi esimerkiksi kansalaisraateja voisi käyttää päätöksenteon valmistelussa. Oregonissa Yhdysvalloissa on kansalaisista koostuva paneeli, joka päättää, mitkä kansalaisaloitteet menevät kansanäänestykseen. Paneelin lausunto lähetetään äänestäjille ennen kansanäänestystä. Myös Suomessa voisi käyttää kansalaisraateja esimerkiksi kansalaisaloitteiden käsittelyssä.
Kehu julkisesti ihmisoikeuksia puolustavia henkilökohtaisesti tai somessa. Esitaisteleminen on raskasta yksin. Myös poliitikko saa voimia kannustuksesta. Somessa ei ole pakko kommentoida, jos pelkää konfliktia. Hyvistä kommentteista tykkääminen ja toisten päivitysten jakaminen ajaa samaa asiaa. Kerro kaikille, kuinka hieno asia demokratia on.
maailmanparannuskoulu  demokratia  sortovaltio  vähemmistöt  ihmisoikeudet 
Tweet