Marienhof opetti sanan lesbo

Iiro Törmä

5.10.2018 10.30

Riikka Suominen

Eeka Kudjoi, 35, tunsi olevansa huono hetero ja huono
homo. Nyt hän on onnellinen panseksuaali.

Olen muunsukupuolinen panseksuaali. En ihastu tiettyyn sukupuoleen. Sen sijaan kiinnostun ihmisestä ja persoonasta. Oma sukupuoli-identiteettini on hyvin liukuva.

Tykkään queer-sanasta. Se sisältää kaiken: polyidentiteetin, panseksuaalisuuden ja sen, ettei sukupuolikäsitykseni ole kaksinapainen. Ulkoapäin ei voi tietää, onko henkilö nainen, muunsukupuolinen tai vaikka transtaustainen, mutta sillä ei ole minulle väliä. Tiedostan eläväni kuplassa, jossa ihmiset ympärilläni ymmärtävät sanan queer.

Kasvoin työläiskaupungissa. 1990-luvulla seksuaalikasvatuksessa puhuttiin vain kuukautisista, lisääntymisestä ja penetraatiosta.

Nettiä ei ollut, mutta iltapäivisin näytetyn TV-sarja Marienhofin kautta opin sanan lesbo. Mietin, olenko sellainen. Pienellä paikkakunnalla en kehdannut mennä kysymään kirjastosta aiheeseen liittyviä kirjoja.

Nuoruuden ystäväpiirini oli tosi salliva. Meillä oli seksisuhteita kavereiden kesken ja kokeilimme kaikenlaista, myös ryhmäseksiä. Kun muutin Helsinkiin, törmäsin paljon ahdasmielisempiin asenteisiin.

Edellinen pitkä suhteeni oli cis-heteromieheen. Meillä oli lapsia ja asuimme yhdessä. Näyttäydyin cis-naisena ja heterona yksiavioisessa suhteessa.

Jos puhuin ex-tyttöystävästä, ihmiset sivuuttivat sen hämmästyneinä. Joskus he kysyivät, oliko tyttöystävä ollut minulle vain nuoruuden vaihe.

Toisaalta, kun elämänmuotoni oli niin perinteinen, en kokenut olevani oikeutettu olemaan homo tai queer. Mietin, voinko kuulua Sateenkaariperheiden järjestöön tai mennä tiettyyn blokkiin Pride-kulkueessa, kun olen suhteessa miehen kanssa. Siksi jätin kulkueen väliin.

Tunsin olevani huono hetero ja huono homo. Kun ahdistus kasvoi ylitsepääsemättömäksi, oli pakko heivata perinteinen suljettu parisuhde, jotta pääsen toteuttamaan identiteettini kaikkia puolia. Oli vaikea uskaltaa. Minullahan oli hyvä parisuhde.

Nyt koen itseni kokonaiseksi ja seksielämäni tyydyttäväksi. Minulla on vapaus olla oma itseni monisuhteisuuteni kanssa. Nykyään osaan myös sanoa, että lopetetaan, jos seksi ei tunnu hyvältä.

Seksissä on aina jotenkin haavoittuvainen. Voin huomata, ettei tunnukaan hyvältä. Aluksi on tuntunut että haluan, mutta alkaakin väsyttää tai fiilis ei kohoa. Siinä hetkessä on vaikea löytää rohkeutta sanoa, että voidaanko lopettaa.

Emme usein kysy itseltämme, onko minulla oikeus tarpeeksi hyvään seksiin. Kun asioista ei puhuta, annamme asioiden tapahtua ja jälkikäteen puimme, ettei antanut mitään hyvää tai vahvistanut minua. Silloin tajuaa, että on itse loukannut itseään, eikä toinen tehnyt mitään väärää.

Opiskelen kätilöksi. Haluan suuntautua seksuaalineuvontaan. Ammatillani voin toteuttaa feminismiäni. On tärkeä tuoda esiin oikeus moninaisuuteen seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai suhdemallien osalta.

En todellakaan halua käännyttää ketään, niin
kuin homosaatiota pelkäävät joskus luulevat. On ok haluta heterosuhde, kaksi lasta ja kultainen noutaja.

seksi