Sammeli Heikkinen

Tutkija: Vihreät on menestynyt populismilla - vaaleihin sitä tarvitaan roimasti lisää

28.9.2018 14.27

Riikka Suominen

Vihreät on yksi menestyneimpiä populistipuolueita, sanoo dosentti Emilia Palonen.

”Vihreät on noussut vanhoja puolueita vastaan”, populismia tutkinut Palonen perustelee.

Hänen mielestään vihreiden kannattaisi hyödyntää populismia paljon nykyistä enemmän. Sillä tavoin omia aiheita saa nostettua keskusteluun. 

Timo Soini (sin) kirjoitti jo populismia käsitelleessä gradussaan, että vihreät on SMP:n sukulainen. Molemmat ovat vastinpari vanhoille puolueille ja haastavat perinteisen politiikan.

”On nimittäin iso joukko ihmisiä, jotka eivät koskaan äänestä vanhaa puoluetta", Soini sanoi vuonna 2014.

Samana vuonna Soini pelkäsi, että vihreät nousee perussuomalaisten kilpailijaksi keräämällä kannatusta maalaiskunnissa. Näin ei tapahtunut, kun vuoden 2012 Haavisto-ilmiö ei kanavoitunut puolueen kannatukseksi. 

Viime vuodet on puhuttu lähinnä laitaoikeistolaisesta populismista. Emilia Palosen mukaan populismia ei ole syytä yhdistää vain maahanmuuttovastaisuuteen.

”Populismilla ei ole sisältöä. Vihreiden pitäisi määritellä, mitä vihreä populismi on.” 

Oikeistopopulistien menestys liittyy heidän kannattajiensa ja maahanmuuttajien väliseen vastakkainasetteluun, mutta myös populistien ja perinteisten puolueiden väliseen vastakkainasetteluun.

”On tehokasta, kun populistit näyttävät, etteivät muut puolueet ole onnistuneet”, Palonen sanoo.

Hänestä vihreillä olisi kaikki eväät tehdä sama.

Palonen hämmästelee, että vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat, silti puhutaan maahanmuuton ääri-ilmiöistä eikä sään ääri-ilmiöistä.

”Vihreät ei ole ollut monessakaan paikassa vallassa. Näin voi todistaa, etteivät perinteiset puolueet ole pystyneet toteuttamaan ympäristöpolitiikkaa.”

Oikeistopopulismissa vastakkainasettelua luodaan ihmisryhmien välille. Palosesta vihreät voisi puhua ihmisten ja eläinten etujen ristiriidasta ja nostaa esiin sukupuuttoaallon. 

”Voidaan sanoa, ettei se politiikka, jota tähän asti on toteutettu, ole pystynyt ratkaisemaan lajikatoa.” 

Tunteiden merkitys politiikassa on valtava. Erityisesti populismissa ne ovat keskeisiä. 

Vihreitä on syytetty tylsiksi teknokraateiksi. Perussuomalaisia pidetään tunteellisena liikkeenä.

Perussuomalaisista väitellyt tutkija Tuukka Ylä-Anttila on kiinnittänyt huomiota myös vastakkaiseen ilmiöön. Siinä hommaforumilainen perussuomalaisuus argumentoi tieteellä ja arvostaa Halla-ahon akateemisuutta.

Toisaalta vihreät menestyi, kun puolue puhui tunteella. 

”Ehkä vihreät ovat pelanneet molemmilla. Näyttäisi siltä, että vihreät ovat menestyneet gallupeissa silloin, kun on puhuttu myös tunteista”, Ylä-Anttila sanoi viime vuonna Puhekupla-podcastissa.   

Järkiargumentointi ei riitä. Vaatimusten ja ongelmanmäärittelyjen pitää tulla iholle, jotta ne innostavat.

”Tähän asti vihreät on kertonut, mikä on järkevää. Se ei myy. Pitää tunnistaa, että ihmiset tekevät päätöksiä fiiliksellä”, Palonen sanoo.

Hänestä Ville Niinistön menestys perustui kykyyn tuoda tunnetta mukaan puheeseen.

Toisaalta, kun kansanedustaja Emma Kari (vihr) tekee niin,  häntä syytetään jopa vihreiden sisällä liiasta tunteellisuudesta.

Palosen mukaan liberaali demokratia on eristänyt politiikan alueeksi, jossa tunteilla ei ole tilaa. 

”Kuvittelemme, että politiikan pitää olla siistiä ja teknistä, että puhutaan vain asiaa. Mutta jokaisen parlamentissa pidetyn puheen pitäisi olla sellainen, että se saa ihmiset ajattelemaan. Se on ruumiillinen, kokonaisvaltainen juttu.” 

Palonen arvelee vihreiden on joutuneen kärsimään siitä, että ympäristöasiat kuitataan vähäpätöisinä tunneasioina.

”Moni yrittää pyristellä vähättelyä vastaan korostetun asiallisella argumentoinnilla. Kun halutaan saada ihminen äänestämään puoluetta, pelkkä rationaalinen asia ei riitä.”

Populismia kannattaa käyttää, sillä sillä voi vaikuttaa tehokkaasti politiikan puheenaiheisiin. Perussuomalaisten nousu isoksi puolueeksi pakotti muut puolueet terästäytymään.

 

”Se on johtanut perussuomalaisten asenteiden myötäilyyn ja antanut puolueelle kokoaan enemmän vaikutusvaltaa”, Palonen sanoo.

Sama oli aikaisemmin tapahtunut vihreille. Kaikkien puolueiden oli otettava kantaa ympäristökysymyksiin.

 

Ensi kevään vaalien aiheet ratkeavat lähikuukausina.

”Nyt äänestäjien ja puolueiden pitää syöttää ensi kevään keskustelukentälle asioita, joista ne haluavat puhua. Muuten puhutaan jostain silloin tapahtuvasta tai tuotetusta skandaalista. Tai sitten puhutaan maahanmuutosta”, Palonen sanoo.

 

Vihreät  populismi  emilia palonen  timo soini 

Tweet