Iiro Törmä

Montako pakolaista Suomen pitäisi ottaa, Antti Rinne?

6.9.2018 17.36

Jenni Leukumaavaara

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää ilmastonmuutosta elämän ja kuoleman kysymyksenä, mutta pelkää työpaikkojen puolesta ja varoo yritystukileikkauksia.

Mikä on Suomelle oikea pakolaiskiintiö?

Nykyistä korkeampi, mutta en halua sanoa mitään lukua. Kymmenen vuoden taantuman ja epäarvoisuuden kokemuksen jälkeen pitää vahvistaa suomalaisten uskoa siihen, että julkinen valta haluaa huolehtia täällä jo  asuvien tilanteesta.

Pitääkö Suomen asiat saada kuntoon ennen kuin muita voidaan auttaa?

Ei, samaan aikaan meidän pitää vahvistaa globaalia solidaarisuutta. Mitä vahvemmin hyvinvointivaltio toimii omien kansalaisten keskuudessa ja mitä vähemmän koetaan eriarvoisuutta, sitä helpompi on keskustella globaalin vastuun asioista ja pakolaisten aseman turvaamisesta.

SDP on kannattanut humanitaarisen suojelun poistamista ja perheenyhdistämispolitiikka on ollut tiukkaa. Miksi tekonne ja puheenne ovat ristiriidassa? 

Perheenyhdistämisessä ehdotimme omaa malliamme, joka äänestyksessä hylättiin. Humanitaarisessa suojelussa lähtökohtamme oli mennä yhteiseen pohjoismaiseen käytäntöön. Nythän Ruotsi ja Tanska ovat irtautuneet siitä.
Hädässä olevia pitää auttaa, mutta on erotettava toisistaan paremman elämän hakijat ja hädässä olevat. Jos tähän maahan tulee muulla kuin turvapaikan perusteella, tilanteeseen on tietyt säännöt. Niitä sääntöjä pitää noudattaa.

Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta jakaa puoluettanne. Miten suhtaudutte tarveharkintaan?

Mielestäni järjestelmä on ihan fiksu tapa hallita työperäistä maahanmuuttoa. Ongelma on, että prosessi kestää pirun pitkään ja on ilmeisen monimutkainen. Mutta esimerkiksi Uudellamaalla rajoituksista on käytännössä luovuttu, koska työvoimalle on niin iso tarve. Prosessia kannattaa joustavoittaa, mutta en luopuisi siitä. Olen jutellut tästä (Ruotsin pääministerin, sosiaalidemokraattien puheenjohtajan) Stefan Löfvenin kanssa useampaan kertaan. Ruotsi kokee, että oli virhe luopua järjestelmästä.

Miten Suomen turvapaikkapolitiikkaa pitäisi muuttaa?

Vuonna 2015 ja sitä ennen tehtyjen muutosten vuoksi olisi hyvä nopeasti selvittää, ovatko käytännöt ja lainsäädäntö kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien mukaisia. Olen esittänyt selvittäjäksi Christoffer Taxellia.

Ilmastonmuutos ja väestöräjähdys Afrikassa muuttavat tilannetta dramaattisesti. Nyt pitäisi kehitysavussa keskittyä siihen, miten Afrikassa saadaan kuntoon infrastruktuuri, koulutus, puhdas vesi ja ruoka. Meidän on myös rakennettava lailliset reitit tänne tuleville. On käsittämätön tilanne, että hallitsemattomasti tullaan hengenvaarallisia reittejä. Lisäksi turvapaikanhakijoille on taattava riittävä oikeusapu.

Olette sanonut häpeävänne sitä, että Suomen kehitysapu ei yllä 0,7 prosenttiin. Löytyykö kehitysyhteistyölle rahoitusta, jos nousette pääministeriksi?

Olen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen, ja useimpien puolueiden kesken on yhteisymmärrys pyrkimyksestä kohti 0,7 prosenttia. En uskalla luvata, että rahoitus yhden vaalikauden aikana saadaan nostettua. Kehitysyhteistyöhön tarvitaan myös lahjoituksia, ja kansalaisyhteiskunnan pitää päästä paremmin mukaan.

Mitä ajattelette kansalaistottelemattomuudesta?

En hyväksy sellaista kansalaistottelemattomuutta, johon sisältyy riski toisten vahingoittamisesta. Jos lentokoneen kapteeni sanoo, että on turvallisuusriski seisoa, kapteenia totellaan. Lentokentällä voi osoittaa mieltä, jos siinä ei ole turvallisuuselementtiä mukana.

Mitä konkreettisia ilmastotoimia sdp:ltä on luvassa?

Tarvitsemme tiiviimpiä yhdyskuntarakenteita ja vähemmän saastuttavaa liikennettä. Tarvitsemme hyvän joukkoliikenteen ja kasvukeskusten välille vahvan raideliikenneverkoston.
Meriliikenteen määrää rahtikuljetuksissa pitää vahvistaa. Siihen olemme valmiita satsaamaan. Verotuksellisesti pitää ohjata ihmisiä kestävämpään kulutukseen.

Ympäristöministeriö on arvioinut, että ympäristölle haitallisia tukia on noin kolmen miljardin edestä. Yritystukityöryhmässä demarit eivät halunneet puuttua tukiin. Miksi?

On elämän ja kuoleman kysymys, miten ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Mutta en halua olla selittelemässä kymmenilletuhansille työnsä menettäville ihmisille, että tuet noin vain lopetettiin, kun piti ilmastoa puolustaa.

Yritystukia pitää ensi vaalikaudella muuttaa. Järjestelmää pitää asteittain kääntää niin, että se palkitsee ekologisia ratkaisuja esimerkiksi viennissä. Muutaman kymmenen vuoden päästä iso osa tuesta olisi puhtaan teknologian vientitukea. Jos terästehdas Outokummun kierrätys- ja päästöjenvähennysinnovaatiot olisivat vientituote esimerkiksi Kiinaan, sillä olisi merkittävä vaikutus globaaleihin päästöihin.

Kannatatteko haittaveroja?

Minulla ei ole tarpeeksi tietoa sanoa, onko lentovero fiksu ratkaisu, mutta sen kaltaisia elementtejä tarvitsemme. Se koskee myös lihantuotantoa. En usko biopolttoainebuumiin, jota kepulaiset rakentavat. Puun polttaminen ei ole mikään ratkaisu. Muovinkulutusta pitää pystyä estämään. Lisäisin tuotekehitystä biopohjaiseen muovia korvaavaan materiaaliin eli selluun.

Kumpi on tärkeämpää, työpaikat vai ympäristönsuojelu?

Sanon että molemmat. Suomen maaperässä on paljon malmeja ja metalleja, joita voisi hyödyntää esimerkiksi sähkön talteenotossa. Jos esimerkiksi akkuteknologiamateriaalia pitää saada maaperästä liikennepäästöjen vähentämiseksi, on vakavan punnitsemisen paikka.

En nyt esitä valtion kaivosyhtiötä, vaan sanon, että voisi olla jokin tällainen taho, jolla lähtökohtana olisi yhtä vahvasti taloudellinen hyöty ja luontoarvojen säilyttäminen. Olisin tyytyväinen, jos saisimme mineraaleja hyödynnettyä ja jatkojalostettua pitkälle Suomessa.
 
Aiotteko yhä purkaa soten tilaaja-tuottajamallin eli valinnanvapauden?

Kyllä. Monet lait ovat jo valmiina ja hyvää valmistelutyötä on tehty. Markkinamallin sijaan haluamme, että tilaaja ja tuottaja on sama organisaatio, joka voi käyttää yksityisiä ja kolmatta sektoria tuottajina. Mallissamme myös kunnat voivat toimia tuottajina silloin kun järjestäjätaho arvioi, että se on fiksua ihmisten kannalta. Tällä tavalla päästään eroon perustuslakiongelmista ja kustannusten karkaamisesta.

Miksi perustulo ei kelpaa demareille?

Tarvitsemme syyperustaisen sosiaaliturvan. Täytyy olla jokin syy, että yhteistä rahaa maksetaan etuutena. Sen lisäksi tarvitsemme tarveharkintaa. Etuuksien rinnalla pitää olla vahva palvelukokonaisuus, jossa ihmisestä otetaan heti koppi. Mallissamme ovat myös opiskelijat mukana. Kokonaisuutena hintalappu on miljardi euroa.

Mikä on Suomen suurin tasa-arvo-ongelma?

Miesten ja naisten välinen palkkaepätasa-arvo. Perusteeton palkkaero on yhä vähintään kymmenen prosenttia, vaikka monenlaista ohjelmaa on tehty. Se vaikuttaa ihmisten taloudelliseen itsenäisyyteen, perheiden ja lasten olosuhteisiin, erityisesti naisten eläkeköyhyyteen.

Minkä puolueen tai puolueiden kanssa ette suostu samaan hallitukseen?

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kirjoitukset ja puheet ovat olleet sellaisia, että arvoni eivät hänen kanssaan kohtaa. Kaikki perussuomalaiset eivät ole kuten puheenjohtajansa, mutta meidän olisi vaikea olla samassa hallituksessa Halla-ahon kanssa.

Nykyinen hallitus on leikannut koulutuksesta miljardi euroa. Peruisitteko koulutusleikkaukset?

En ole missään vaiheessa sanonut, että pystymme perumaan koulutusleikkaukset. Olemme joka vuosi tehneet vaihtoehtobudjetteja, joissa koulutusleikkaukset on peruttu. Nyt leikkaukset ovat kuitenkin miljardiluokkaa. Pitää keskittyä subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamiseen, kaikille maksuttomaan varhaiskasvatukseen, ryhmäkokoihin satsaamiseen ja ryhmäopetukseen peruskouluissa sekä oppivelvollisuusiän nostamiseen ainakin 18-vuotiaaksi.

sdp  ilmastopolitiikka  yritystuet  turvapaikkapolitiikka 

Tweet