Puheet pääministeripuolueesta ovat hiljenneet, mutta paniikkia ei ole – näin vihreät kuvailevat puolueen tilannetta

Aleksi Kallioja

Vihreät ovat rauhallisia gallupien suhteen.

19.8.2018 0.01

Vihreä Lanka

Mikä on mieliala vihreissä, kun eduskuntavaaleihin on kahdeksan kuukautta?

Kysyimme vihreiden puoluevaltuuskunnalta, miten heidän mielestään vihreillä menee. Vastaajia oli 43 valtuutetusta 31.

Vastauksissa toistui rauhallinen suhde galluptuloksiin ja omien kärkiteemojen korostaminen. Ongelmana on oman viestin saaminen julkisuuteen.

Tärkeämpää nähdään olevan pitää periaatteista kiinni kuin se, että kannatus nousee jatkuvasti. Puheenjohtajan keskeneräisyys myönnetään, mutta sitä ei nähdä isona ongelmana. Sen sijaan iloitaan puolueen hyvästä hengestä.

Ei syytä paniikkiin

Kaikki vastanneet muistuttavat, että kannatusluvut ovat edelleen kaikkiin aiempiin vaalituloksiin verrattuna korkeat. Gallupkyselyjen laskeva trendi ei vielä huolestuta.

”Mielestäni meillä ei ole syytä paniikkimielialaan. Jossain on syntymässä narratiivi, että vihreillä menee tosi huonosti. Jos sitä alkaa uskoa, siitä tulee itseään ruokkiva kierre”, Iiris Suomela sanoo.

 ”Sisältä vihreiden tilanne näyttää tosi hyvältä. Kun lähdin mukaan puolueen toimintaan parikymmentä vuotta sitten, en edes haaveillut tällaisesta kannatuksesta”, Amu Urhonen sanoo.

Kuukausigallupeja tärkeämpänä valtuuskunta piti omien kärkiteemojen eli koulutuksen, ympäristön, ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymysten sekä köyhyyden torjunnan esillä pitämistä.

Ilmastokeskustelussa vahvoilla

”Näistä voi tulla ilmastovaalit. Riippuu toki siitä, miten soten kanssa käy. Jos sote kaatuu, siitä tulee ykköskysymys.”, sanoo Seppo Sorvari.

Vihreät iloitsevat siitä, että ilmastonmuutos on noussut  keskusteluun. Sen toivotaan olevan keskeinen teema eduskuntavaaleissa. Tällöin vihreät pääsisi päättämään, mistä keskustellaan.

”Haluamme kuulla muilta puolueilta, miten ne vastaavat ilmastonmuutokseen”, valtuuskunnan varapuheenjohtaja Merja Kähkönen sanoo.

”Monilla on nyt ilmastoahdistusta ja maailmantuskaa. Vihreille se on tuttua ja voimme oman kokemuksen pohjalta sanoa, että ahdistuksen sijasta voi toimia. Maailmantuskan kanavointi toiminnaksi on meidän vahvuutemme. Sitä on hyvä tuoda vielä enemmän esiin”, Iiris Suomela arvioi.

”Ei viherversiota Antti Rinteestä”

Valtuuskunnan jäsenet myöntävät, ettei vihreät ole tällä hetkellä pääoppositiopuolue ja että vihreät pääministeripuheet ovat hiljenneet.

”Pääoppositiopuolueen rooli ei ollut ehkä vain omaa ansiota vaan demarit oli alamaissa. Sinisten romahdus on satanut demareiden laariin ja sille emme voi mitään”, sanoo Hannu Tuominen.

Tilannetta vaikeuttaa se, että median huomio on nyt muualla kun vihreissä. Osin spekuloidaan sinisten tippumisella ja osin vaaleista rakennetaan pääministerikilpailua Antti Rinteen (sd) ja Petteri Orpon (kok) välille. Tämä kaksintaistelu jättää muut puolueet paitsioon.

”Vuoroin vieraissa, kuntavaaleissa Helsingin demarit olivat  vihaisia vihreiden ja kokoomuksen pormestarikisasta”, muistuttaa Joonas Lyytinen.

Vihreiden on vaikea saada viestiään läpi mediassa. Esimerkiksi nostetaan sdp:n vaatimus toisen asteen opiskelun maksuttomuudesta. Vihreät oli jo aiemmin vaatinut samaa, mutta viesti ei noussut uutisiin.

Vahvoja kannanottoja ja rohkeutta kaivataan. Hannu Tuominen muistuttaa, että puolueen pitää olla peruskannattajiensa näköinen.

”Olisi karmea virhe, jos pyllyläpsyn jälkeen aletaan vältellä räväkyyttä. Emme saa olla viherversio Antti Rinteestä.”

Takaisin parrasvaloihin pääsee valtuuskunnan varapuheenjohtaja Miikka Keräsen mielestä asemoitumalla selkeästi arvoliberaalien ykköspuolueeksi.

”Vihreät ei voita, jos yrittämme sukkuloida vasemmisto- oikeisto-linjalla, koska puoluetta ei ole luotu sen pohjalle. Yhteiskunnan uusi jakolinja kulkee uudistajien ja vanhan maailman jäärien välillä.”

Hyvä esimerkki oikeasta asemoitumisesta nähtiin Keräsen mielestä elokuun alussa. Silloin puolue puheenjohtaja Touko Aallon johdolla tuki pakkopalautusta vastustanutta lainsäädäntösihteeri Aino Pennasta.

”Olimme äänekkäimpiä ja saimme huomiota. Se oli täydellinen hetki näkyä moderneina uudistajina.”

Ylipäätään valtuutetut korostavat vihreiden periaatteista ja arvoista kiinni pitämistä. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikka ja ihmisoikeuksien loukkaukset nähtiin tärkeiksi paikoiksi vaikuttaa.

”Jos kaikki muut alkavat tehdä sellaista ilmastopolitiikkaa kuin me haluamme, on ihan sama ollaanko me tekemässä sitä. Mutta esimerkiksi ihmisoikeuksissa muissa puolueissa kosiskellaan nyt ihan toiseen suuntaan”, sanoo Timo Kilpiäinen.

Puheenjohtajan rooli

Viime viikolla Suomen Kuvalehti nosti esiin vihreiden tyytymättömyyden puheenjohtaja Touko Aaltoon. Vihreän Langan kyselyssä valtuutetut mainitsivat Aallon vain harvakseltaan. Vaikka häneltä toivottiin näkyvämpää linjanvetoa, ei kukaan kyseenlaistanut puheenjohtajan asemaa.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Kaisa Hernberg muistuttaa, ettei puolue ole pelkän puheenjohtajan varassa.

”Vihreillä on leveät hartiat.”

Muutama vastaaja kaipasi Ville Niinistön puheenjohtajakauden nopeaa ja reipasta oppositiopolitiikkaa. Aallon sote-osaaminen koetaan tärkeänä, mutta muissa aiheissa on paikoin liikaa soutamista ja huopaamista.

”Oppositiorakin rooliin pitäisi olla napakampi”, sanoi nimettömänä vastannut valtuuskunnan jäsen.

”Täysin katastrofaalista nykyhallitusta on mahdoton kritisoida liikaa”, Eekku Aromaa arvioi.

Toisaalta vastaajat toivovat asiallista omiin teemoihin keskittymistä sen sijaan, että arvostellaan muita. Etenkin eduskuntavaaleissa on vältettävä tilannetta, jossa vastaillaan koko ajan muiden asettamiin aiheisiin.

”Meidän pitää rummuttaa omaa agendaamme. Sillä reseptillä ponkaisimme viime eduskuntavaaleissakin, vaikka media silloin kyseli vain leikkauslistoja”, Hernberg muistuttaa.

”Tuodaan agendalle meille keskeisiä asioita. Asemoidaan itsemme vihreään kenttään, ei siniseen tai punaiseen. Meidän pitää puhua rohkeasti ilmastonmuutoksesta sekä maailmanpoliittisesta tilanteesta, joka uhkaa demokratiaa ja perusarvoja”, Teppo Heiskanen arvioi.

Moni muistutti, että muillakin puheenjohtajilla alkutaival ja tehtävään kasvaminen ovat ottaneet aikansa.

Aaltoon kohdistuva paheksunta nähtiin toisaalta myös merkkinä siitä, että hänen teoillaan on merkitystä.

”Mielestäni Toukoon kohdistuva nälviminenä liittyy siihen, että meidän nähdään varteenotettavana ja meitä halutaan kyseenalaistaa. Hän ei ole vielä kasvanut puheenjohtajan rooliin. Toisaalta ei Villekään ollut aloittaessaan sellainen tähti kuin nykyisin”, Amu Urhonen sanoo.

Asiat ja arvot edellä

Vastanneet olivat yksimielisiä siitä, että vihreiden pitää luottaa omiin vapaamielisiin, ympäristöä, tasa-arvoa ja eurooppalaisuutta painottaviin arvoihinsa.

”Kaikkien tutkimusten mukaan niille on iso kannastuspotentiaali”, sanoo Joonas Lyytinen.

”Kaikki ne asiat mitä me ajetaan, tulee kahdeksan tai kymmenen vuoden päästä. Sitä pitäisi toitottaa enemmän, että me ollaan puhuttu EU:n yhtenäisyydestä tai ilmastonmuutoksesta”, Timo Kilpiäinen sanoo.

Edit 20.8.2018 Lisätty Miikka Keräsen luottamustoimi valtuuskunnan varapuheenjohtajana.

Vihreät  politiikka  puoluevaltuuskunta  Touko Aalto