Luottamus hyvä, kontrolli parempi

27.6.2018 20.30

Kati Pietarinen

Hallituksen kiinnostus perustulokokeiluun on haihtunut. Ajan henki on keppi ja aktiivimalli. Vaikuttaako se siihen,
millainen 2020-luvun perusturva-uudistuksesta tulee?

1. Miksi hallitus hylkäsi perustulon ja tarttui aktiivimalliin?

Perustulokokeilu käynnistyi viime vuoden alussa Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelman lupauksen mukaan. Ulkomaillakin huomiota herättänyt kokeilu on käynnissä tämän vuoden loppuun. Alun kohinan jälkeen hallitus tuntuu menettäneen kiinnostuksensa perustuloon.

Vajaaksi jäänyttä kokeilua piti laajentaa vuoden 2018 alussa. Tutkijat olisivat halunneet mukaan muitakin kuin työttömiä. Vasta silloin olisi pystytty tekemään luotettavia päätelmiä perustulon toimivuudesta. Laajennus jätettiin tekemättä.

”Se olisi vaatinut verotuksen mukaan, eikä veromallia saatu suunniteltua aikataulussa. Meille myös ilmoitettiin, ettei hallitus ollut valmis myöntämään laajennukseen tarvittavaa 40–70 miljoonaa euroa”, sanoo perustulokokeilua johtanut professori Olli Kangas. Kangas irtisanoitui loppukeväällä Kelasta ja kokeilun johdosta.

Vihreän Langan haastattelemat asiantuntijat arvelevat, että hallituksen sisällä kokoomus ja siniset jyräsivät. Perustulon puolesta puhunut keskusta jäi jalkoihin.

Kangas arvioi, että myös sote-uudistus tuli tielle.
”Olen aistinut virkamieskunnassa haluttomuutta ruveta kirjoittamaan uutta perustulokokeilulakia, kun lainkirjoittajat ovat yötä päivää kiinni sote-uudistuksessa”, Kangas sanoo.

Sen sijaan syksyllä 2017 säädettiin aktiivimalli. Kun perustulossa jokainen kansalainen saa tukea huolimatta teoistaan, työttömien aktiivimalli leikkaa tukia osalta työttömiä, jos he eivät ole oikealla tavalla aktiivisia.
Käänsikö hallitus siis kelkkansa?

Ei, vaan poliittinen keskustelu aaltoilee, sanoo sosiaalipolitiikan tutkija Johannes Kananen Helsingin yliopistolta. Hän on keskustan jäsen ja on ollut mukana tekemässä puolueen periaateohjelmaa.

”Tämä ristiriita oli jo hallitusohjelmassa. Siinä päätettiin perustulokokeilusta, mutta siellä oli myös kirjaus, että pitää selvittää vastikkeellisuutta. Vastikkeellisuuden korostaminen on ollut vallitseva lähestymistapa. Aktiivimalli on osa jatkumoa, jossa perusturvan saamisen vaatimuksia on kasvatettu ja rangaistuksia tottelemattomuudesta on kiristetty”, Kananen kuvaa.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) ei yhdy Kanasen tulkintaan vuosia jatkuneesta ehtojen kiristämisestä.
”Viime kaudella vihreät sai hallitusohjelmaan useita uudistuksia, joita pidämme askelina kohti perustuloa, esimerkiksi asumistuen ja työttömyystuen 300 euron suojaosan”, hän sanoo.

Suojaosa tarkoittaa, että työttömän enintään 300 euron tulo ei alenna hänen asumis- ja työttömyystukiaan.

2. Onko vastikkeellisuus paluu menneisyyteen?

Ajatus siitä, että köyhän pitää maksaa tuista aktiivisuudella ei ole uusi. 1700-luvulla irtolaisia passitettiin pakkotyölaitoksiin. Vuoden 1879 vaivaishoitoasetuksen mukaan kunnat saivat avustaa työkykyisiä vain työtä vastaan. Työnvieroksujat joutivat työlaitoksiin: asukkaiden piti maksaa elatus takaisin tekemällä työtä laitoksessa. Vuoteen 1920 mennessä vaivaislaitoksia oli 252 ja niissä asui yli 21 000 aikuista. 1940-luvun pinnarilaki lähetti työleireille työn välttelijät.

”Toisen maailmansodan loppumisesta lähtien ihmisten oikeudet toimeentuloturvaan laajenivat. Ajateltiin, että jokaiselle kansalaiselle piti taata oikeus toimeentuloon”, Kananen sanoo.

Työllistämistöissä siirtotyömailla kaukana kotoa raadettiin vielä lähes parikymmentä vuotta. Työvelvoite lakkautettiin vuonna 1971. Vaikka tarjotusta työstä kieltäytyminen johti myös 1970–80-luvulla työttömyysturvan karenssiin, toimeentulotukeen se ei vaikuttanut. Sitten tuuli kääntyi taas.

”Ensimmäiset sanktiot toimeentulotukeen tulivat vuonna 1995. Siitä lähtien tukea on voitu alentaa, jos ei ole aktiivinen”, Kananen kertoo.

Vastikkeellisuuden uuden tulemisen takana oli myös englanninkielisistä maista levinnyt workfare-innostus. Workfarella tarkoitetaan politiikkaohjelmia, jotka vaativat ihmisiltä töitä sosiaalitukia vastaan. Käsitteen toi julkisuuteen Yhdysvaltain surullisenkuuluisa presidentti Richard Nixon tv-puheessaan vuonna 1969.

3. Mitä perusturvauudistuksella tavoitellaan?

Seuraavan hallituksen suurhanke on perusturvajärjestelmän uudistaminen. Sen tavoitteena on panna nykyiset etuudet – esimerkiksi toimeentulotuki, asumistuet ja opintotuet sekä työttömyysturva, sairaus- ja vanhempainpäivärahat – uuteen uskoo. Muutos ei tapahdu kerralla.

”Päätökset ja toteutus jäävät seuraavan ja sitä seuraavan hallituksen työksi”, sanoo projektipäällikkö Liisa Heinämäki.
Heinämäki johtaa valtioneuvoston kanslian viime syksynä käynnistämää Toimi-hanketta, eli perusturvan ja toimeliaisuuden hanketta. Siinä kehitellään ideoita uudistuksen taustaksi. Mukana ovat eduskuntapuolueet, työmarkkinajärjestöt, ministeriöt sekä tutkimuslaitosten ja järjestöjen edustajat.

Uudistuksen tavoittena on nostaa työllisyysastetta, kannustaa työn tekemiseen ja yrittäjyyteen ja vähentää eriarvoisuutta. Muutoksen pitäisi ottaa huomioon työn murros. Järjestelmä halutaan myös nykyistä selkeämmäksi.

”Yhteinen näkymä on se, että haluamme reippaan, kunnon uudistukseen, emme hienosäätöä”, Heinämäki sanoo.
Hankkeessa jatkotyöstöön on otettu kolme mallia.

Ensimmäisessä turva muutetaan perhekohtaiseksi. Toisessa tuen saamiseksi on tehtävä nykyistä enemmän. Kolmannessa matalan tason turvan päälle voidaan maksaa korotuksia, jos tuensaaja on aktiivinen - mutta aktivointiin ei ole pakko osallistua. Perustuloa ei ole mukana.

Hankkeen seurantaryhmässä istuva Outi Alanko-Kahiluoto suhtautuu hankkeeseen erittäin kriittisesti.

”Toimi-hanke on suoraan sanottuna todella kummallinen. Valmistelu on täysin hallituslähtöistä. Ei ole mitään työryhmää, jossa oppositiopuolueet pystyisivät vaikuttamaan siihen, mitä esitetään. Olen ollut mukana parissa seminaarissa kutsuttuna jäsenenä, jossa hallituksen tilaamat asiantuntijat kertovat, mihin suuntaan pitäisi mennä.”

Alanko-Kahiluotoa on häirinnyt useiden asiantuntijapuheenvuorojen ideologinen lataus ja ihmiskuva.
”Niissä nykyinen sosiaaliturva nähdään hirveän passivoivana. Siitä puhutaan ikään kuin se olisi vastikkeetonta, mikä ei pidä paikkaansa. Siitä pitäisi sitten suunnata aktivoivaan malliin.”

Helmikuussa 2019 päättyvä hanke antaa puolueille eväitä huhtikuun eduskuntavaaleihin. Myös perustulokokeilun tulokset ehditään ottaa hankkeessa huomioon, projektipäällikkö Liisa Heinämäki lupaa.

Perustulokokeilun arviointi on vielä levällään. Lopullisia tuloksia kokeilusta tulee vasta vuoden 2019 lopulla. Tulokset saadaan rekistereistä, kun vuoden 2018 verotus valmistuu.

Rekistereistä näkee ihmisten tulot, työt, sosiaalietuudet ja sairaudet. Tutkijat ovat kokeilun alusta lähtien pyytäneet rahaa siihen, että arviointiin voisi sisällyttää myös kyselytutkimuksen ja henkilökohtaisia haastatteluja. Niiden avulla saadaan tietoa esimerkiksi siitä, miksi osallistujat ovat tehneet töitä tai jääneet kotiin.

Kangas on sopinut arviointiyhteistyöstä myös Kaliforniassa, Oaklandissa tehtävän perustulokokeilun kanssa.
”Meni kaksi vuotta saada hallitukselta rahoituspäätös. Ministeri Pirkko Mattila (sin) teki sen toukokuun lopulla, aivan viime hetkellä”,  Kangas sanoo.

Alustavan arvioinnin pitäisi valmistua alkuvuonna 2019, ennen Toimi-hankkeen päättymistä. Lopullinen arvio tulee vuotta myöhemmin.

4. Millaisia uudistuksia puolueet ajavat?

Kuluneen kevään aikana puolueet ovat tehneet ulostuloja perusturvan uudesta suunnasta. Yksityiskohtaisimmin asiaa on pohtinut kristillisdemokraattien kansanedustaja Asmo Maanselkä, joka on julkaissut aiheesta kirjan.

KD:n malli perustuu Britanniassa käyttöönotettuun Universal Creditiin eli yleistukeen. Samaa ehdotti Suomelle helmikuussa myös kansainvälinen talousjärjestö OECD. Myös hallituspuolueet siniset ja kokoomus ovat kannattavat samantyyppistä mallia.

”Karkeasti arvioiden näissä malleissa halutaan säilyttää perusturvan syyperustaisuus ja sanktiot. Se on vastakohta perustulolle, joka jaetaan kaikille kansalaisille ja jossa sanktioita ei ole”, tutkija Johannes Kananen luonnehtii.

Oikeistopuolueiden lisäksi myös SDP on julkaissut oman mallinsa. Se ei perustu brittimalliin, mutta sekin on syyperustainen ja vastikkeellinen.

Yhteistä kaikille malleille on halu yhdistää nykyisiä tukimuotoja. Pienimpien etuuksien yhdistämistä suositteli myös keväällä professori Juho Saaren eriarvoisuutta selvittänyt työryhmä.

”Tämä on hirvittävän hyvä ajatus. Vihreät ajoi tätä hallitusneuvotteluissa vuonna 2011, mutta silloin ei ollut rahaa. Pienimpien äitiys- ja sairauspäivärahojen taso jäi muita minimietuuksia pienemmäksi”, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Aiheesta on vireillä myös kansalaisaloite. Siinä esitetään noin tuhannen euron takuutuloa, josta jäisi käteen noin 790 euroa.
Minimietuuksien yhdistäminen oli myös vihreiden kevään kehysriihen alla esittelemän köyhyyspaketin ytimessä.

”Olisimme poistaneet indeksijäädytykset ja leikkaukset, tehneet pieniä korotuksia etuuksiin ja nostaneet  toimeentulon vapaan tulon rajaa. Nykyään ei pysty tienaamaan melkein mitään ilman että tukea leikataan.”

Vihreiden sosiaaliturvamalli on perustulo. Syksyllä on tarkoitus julkaista ohjelma asumistuen uudistamisesta.

5. Voiko seuraava hallitus kääntää suunnan kohti perustuloa?

Perusturvauudistus on yksi vuoden 2019 eduskuntavaalien isoista aiheista. Toimi-hankkeessa kehitellyt vaihtoehtoiset perusturvamallit eivät sido seuraavaa hallitusta.

”En usko, että nykypäivän politiikassa on kassakaappisopimuksia”, Liisa Heinämäki toteaa.

Sosiaalipolitiikan tutkija Kananen pitää tärkeänä sitä, että perusturva on politisoitu ja perustulo esitelty yhtenä vaihtoehtona.

”Aina kun joku politisoituu, on pelivaraa. Asiat ovat auki. Uskon politiikkaan. Ei ole välttämätöntä, että päädytään samoihin ratkaisuihin kuin ennen.”

Täyskäännöstä Kananen ei seuraavalta hallitukselta odota. Talous- ja työllisyyspolitiikkaa ohjannut uusklassiseen talousteoriaan perustuva ajattelu tuskin väistyy helposti.

”Sosiaaliturvan uudistamiseen ei voi ladata äärettömästi odotuksia. Se tulee todennäköisesti uudistumaan paloittain ja prosessina. Tällaisen uudistuksen tekeminen on todella, todella vaikeaa.”

Olli Kangas toivoo, että perustulokokeilu saisi jatkoa. Siinä voisi olla apua vuonna 2019 aloittavasta kansallisesta tulorekisteristä, josta saa ajantasaiset tiedot kansalaisten tuloista.

”Jatko riippuu siitä, minkävärinen hallitus on. Jos hallitus koostuu vahvasta kokoomus-demarit-akselista, se voi olla vaikeaa. Jos hallituksessa on vahvempi edustus keskustaa, vihreitä ja vasemmistoliittoa, uutta kokeilua voidaan mahdollisesti harkita”, Kangas sanoo.

Outi Alanko-Kahiluoto on toiveikas.
”Olen huolestunut sanktioiden lisäämisestä Sipilän oikeistohallituksen aikana. Mutta politiikassa on pakko olla idealisti. Kun nähdään että aktiivimalli ei toimi, uskon, että Siperia opettaa.”

perusturva  perustulo  outi alanko-kahiluoto  sosiaaliturva  vastikkeellinen sosiaaliturva  aktiivimalli 

Tweet