Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Jenni Leukumaavaara
Perustuslakivaliokunta vihdoin koolla ja tiedottamassa eduskunnassa. ”Kaikki aivosolut ovat varmasti olleet käytössä”, kommentoi rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.
1.6.2018 18.06
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut lukuisia moitteita soten valinnanvapauslakiehdotuksesta.
Poliittisen tilanteen kannalta olennaista on, että valiokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas) mukaan puutteet ja ongelmat ovat sellaisia, että ne voidaan korjata eduskunnan sisällä.
Tätä on pidetty merkittävänä maakuntavaalien ja äänestysten aikataulujen kannalta. Mikäli muutosvaatimukset olisivat olleet mittavampia, sote-uudistuksen aikataulutus ja mahdollisesti koko hallitus olisi kaatunut siihen.
Käytännössä korjausehdotukset siirtyvät nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan pohdittaviksi.
Kokoomuksen valiokuntaedustajat Ben Zyskowicz ja Wille Rydman korostivat perustuslakivaliokunnan näyttävän pääosin vihreää valoa uudistukselle. Kokoomuksen ajamalle valinnanvapaudelle valiokunta kuitenkin asetti merkittäviä rajoituksia ja hidasteita.
Nyt eduskunnassa pohditaan, voiko kokoomus niellä muutokset vai tuleeko hallituskriisi.
Valiokunnan mielestä esimerkiksi
valinnanvapausehdotuksen aikataulu on edelleen liian tiukka. Sen mukaan sote-palvelujen
valinnanvapautta on vaiheistettava ja siirtymäkautta pidennettävä. Valiokunta ei ottanut kantaa vaiheistuksen vuosimääriin.
Rahoituslakia on valiokunnan mukaan muutettava siten, että maakunnat pystyvät turvaamaan palvelut myös poikkeustilanteissa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että tiukkaa menoleikkuria on löyhennettävä.
Valiokunnan mukaan maakuntien sote-palveluiden rahoitus on riittämätöntä poikkeustilanteissa. Valinnanvapauslain olisi syytä turvata yleisesti paremmin maakunnan oman palvelutuotannon riittävyys.
Yksi aikataulua ja laajemminkin valinnanvapauden toteutumista määrittävä kysymys on ollut se, pitääkö hallituksen tehdä niin sanottu EU-notifikaatio.
Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden mielestä on epäselvää, ovatko maakuntien liikelaitokset taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita. Jos liikelaitokset ovat taloudellisia toimijoita, niiden tukeminen sote-uudistuksessa suunnitellusti olisi EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea.
Jos EU päätyisi siihen, että maakuntien liikelaitokset ovat taloudellisia toimijoita ja saavat kiellettyä valtion tukea, ne olisi pakko yhtiöittää tai malli pitäisi purkaa.
Perustuslakivaliokunnan mielestä valinnanvapaus on notifioitava EU-komissiolle, jos on pienintäkään epävarmuutta siitä, että Suomen järjestelmä voidaan myöhemmin todeta lainvastaiseksi.
Myös tietosuojasääntely on
valiokunnan mukaan olennaisesti puutteellinen. Siitä on vaikea
hahmottaa, miten arkaluonteisten tietojen on tarkoitus liikkua turvallisesti eri toimijoiden välillä.
Valiokunnan
mukaan on myös selvitettävä, sisältyykö kapitaatiokorvauksen
laskemiseen EU:n tietosuoja-asetuksen vastaista profilointia.
Kielellisiä oikeuksia koskevia säännöksiä on täsmennettävä.
Valiokunta
pitää erittäin paheksuttavana toimeenpanon laajamittaista aloittamista
esimerkiksi pilottien avulla ennen lain hyväksymistä.
sote-uudistus  eduskunta  perustuslakivaliokunta 
Tweet