Arvoliberalismia, feminismiä ja 15-vuotiaat uurnille – vihreiden tavoiteohjelmaesitys julki

27.5.2018 9.03

Sammeli Heikkinen

Arvoliberaali, koulutusta ja feminismiä aiempaa vahvemmin ajava. Näin voisi lyhyesti kuvata ehdotusta vihreiden uudeksi poliittisesti tavoiteohjelmaksi.

Ehdotus poliittiseksi tavoiteohjelmaksi vuosille 2019–2023 hyväksyttiin perjantaina vihreiden puoluehallituksessa. Tänään sunnuntaina se esitellään puoluevaltuuskunnalle. Lopullisesti ohjelma hyväksytään kesäkuun puolivälissä vihreiden puoluekokouksessa.

Ohjelmatyöryhmän vetäjä, kansanedustaja Olli-Poika Parviainen uskoo, että tavoiteohjelmasta keskustellaan vilkkaasti vielä puoluekokouksessakin.

Poliittisen tavoiteohjelman tarkoitus on kerätä yhteen kaikki se, mitä vihreät pitävät tärkeänä ja jonka ainakin suurin osa puolueen jäsenistä voi allekirjoittaa.

Vihreiden jäsenet saivat kommentoida ohjelmaluonnosta. Parviainen kertoo, että jäseniltä tuli yli 1 800 kommenttia.

Ohjelmassa on kuusi kokonaisuutta, jotka on jaettu erillisiin tavoitteisiin. Tavoitteet on jaettu omiksi alakohdikseen – esimerkiksi ”Päästökauppa korjataan pikaisesti”. Näitä alakohtia on parisataa. Parviaisen mukaan jäsenistö kommentoi käytännössä jokaista niistä.

Yksi eniten keskustelua herättäneistä asioista oli ydinvoima. Sinänsä se ei ole yllätys. Vihreiden sisällä suhtautuminen ydinvoimaan on polarisoitunut viime vuosina.

Perinteisesti vihreät on ollut ydinvoimavastainen, mutta nykyään osa jäsenistöstä pitää ydinvoiman käyttöä välttämättömänä, jotta ilmastonmuutos voidaan torjua.

Tavoiteohjelmaehdotukseen kuuma uraaniperuna päätyi muodossa:

”Ilmastonmuutoksen torjumiseksi Vihreät suhtautuvat avoimesti kaikkeen vähäpäästöisen ja ympäristöystävällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Viimeisimmät Suomessa tehdyt ydinvoimahankkeet ovat olleet hitaita ja ongelmallisia. Sellaisia emme halua lisää.”

Ydinvoima mainitaan koko ohjelmassa vain tässä kohdassa, osana Hyvinvoiva ympäristö, ilmasto ja eläimet -osion johdantoa. Siitä huolimatta Parviainen uskoo, että tästäkin kappaleesta keskustellaan vielä.

”Varmaankin kyseessä on asia, josta keskustellaan aivan loppuun saakka.”

Toinen avaus, jonka Parviainen uskoo herättävän keskustelua ja ehkä tunteitakin on äänestysikärajan laskeminen. Nykyisessä vuosille 2015–18 laaditussa tavoiteohjelmassa äänestys- ja vaalikelpoisuusikärajaa haluttiin laskea 16 vuoteen.

Uudessa ehdotuksessa äänioikeus kaikissa vaaleissa annettaisiin jo 15-vuotiaille.

”Tavoiteohjelmassa on aika vahva nuoriin liittyvä näkökulma. Juuri nuorten aidon osallisuuden edistämistä ajatellen päädyimme ehdottamaan 15 vuoden ikärajaa, vaikka asiasta keskusteltiin loppuun saakka”, Parviainen sanoo.

Tavoiteohjelmaehdotuksesta näkee, että se on edellisen perillinen.

Puolueen linja mukaan esillä ovat ympäristö ja ilmasto, ihmisoikeudet, demokratian vahvistaminen, Euroopan unionin demokratisoiminen ja köyhyyden torjunta. Koulutus oli jo edellisessä ohjelmassa painopistealue ja nyt sen painoarvo on kasvanut entisestään.

Uutena tavoitteena on oppivelvollisuuden laajentamisen koskemaan peruskoulun jälkeistä toista astetta. Toisin sanoen kaikki nuoret kävisivät peruskoulun lisäksi lukion tai ammatillisen koulutuksen.

Talouspolitiikkaa painotetaan esityksessä selvästi enemmän kuin nykyisessä poliittisessa tavoiteohjelmassa.

Talousosio alkaa: ”Vihreä talouspolitiikka perustuu markkinatalouteen”. Nykyisessä ohjelmassa markkinataloutta ei mainita.

Onko kyseessä linjanmuutos?

”Kyse on enemmänkin siitä, että kohta on kirjoitettu eri tyylillä. Talouspoliittinen ryhmämme oli mukana valmistelussa innolla. Jos markkinataloudessa toimitaan, niin sen välineitä on myös käytettävä. Sen vuoksi talous on aiempaa vahvemmin mukana”, Parviainen sanoo.

Uutuutena tavoiteohjelmaesityksessä nousee myös verovälttelyn vastainen taistelu.

Feminismi näkyy ohjelmaesityksessä selvästi vahvemmin kuin nykyisen ohjelman sanamuodoissa. Parviaisen mukaan esitykseen haluttiin kirjata feminismi aiempaa selvemmin, kun puoluekin on feministiseksi julistautunut.

Kyseessä ei hänen mukaansa ole vain f-sanan viljeleminen, vaan feminismi on haluttu sisällyttää ohjelmaan läpikäyvänä tosiasiana.

Esimerkiksi puolustuspolitiikassa tavoite on, että Suomi noudattaa feminististä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Puoluekokouksella on sanansa sanottavana, ennen kuin esityspaperista tulee osa puolueen poliittista linjaa.

Esitystä alettiin varsinaisesti työstää syksyllä. Se jaettiin eri ryhmille valmisteltavaksi, sitä verrattiin nykyisiin ja valmisteilla oleviin vihreiden ohjelmapapereihin ja siitä keskusteltiin paljon.

Keväällä luonnos meni jäsenistölle kommentoitavaksi ja sen jälkeen sitä muokattiin.

Parviainen toivoo, että muutosesitykset ohjelmapaperiin tulevat hyvissä ajoin. Näin ne ehdittäisiin valmistella ennen puoluekokousta sitä varten perustettavassa työryhmässä.

Puolueelle poliittinen tavoiteohjelma on silta vihreiden visioiden ja vihreän ideologian ja politiikan arjen välillä.

Parviaisen mukaan tavoiteohjelma on periaatteessa jatkuvassa käytössä jokapäiväisessä päätöksenteossa.

”Näin politiikkaa ei myöskään tehdä piilossa. Tavoiteohjelma on varsin käytännönläheinen. Se on äänestäjän kuluttajansuojaa. Siitä näkee, mitä haluamme ja millaisia asioita yritämme saada mukaan, jos pääsemme esimerkiksi hallitusneuvotteluihin.”

Tweet